Pyhiinvaellusretkeni III osa

Temppelivuorella



Jerusalem on siksikin jännittävä että se on kolmen uskontokunnan pyhä kaupunki. Siihen törmää kaikkialla. Samoin kaupungin historiaan. Oli huumaavaa kävellä Herodeksen aikaisilla katukivillä siellä missä kaivaukset antoivat siihen mahdollisuuden, syvällä maanpinnan alla. Tuntui että oli pukeutunutkin aivan väärin, länsimaisesti.

Väärään pukeutumiseen törmäsimme heti saavuttuamme itse Temppelivuorelle.
Hädin tuskin olimme pääsyliput kouraamme saaneet, kun matkatoverini nykäistiin erilleen ja alkoi melkoinen arabiankielinen posmotus. Vähän säikäytti. Kyseessä oli vaan säädytön pukeutuminen. Tovin kesti ennen kuin tajusimme että pelkkä musta pitkä hame ei ole säädyllistä Allahin edessä. Hameen takana oli pitkä halkio, mihin vartijasotilaat olivat iskeneet silmänsä. Ennen kuin mitään muita iskuja oli luvassa kietaisin valkean beduiinihuivini takaperoiseksi essuksi matkakumppanin vyötäisille ja taas olimme säädyllisiä ja arvollisia astumaan pyhälle paikalle.

Tärkeimmät kokemukset sieltä olivat Al Aksan kuuluisa moskeija ja Kalliomoskeija, museoon emme sillä kerta ehtineet.

Al Aksan moskeijaan pääsivät vääräuskoiset turvatarkastuksen kautta. Kengät ja kamerat olivat kielletyt ja kassit tutkittiin. Seuraava moukanteko oli erään matkalaisen, joka valitettavasti oli ryhmämme virolaisvahvistus, polvistuminen aivan eturiviin rukousmatoilla kyhjöttävien oikeauskoisten sekaan. Ja vielä kädet ristiin.

Saimme todistuksen vartijoiden nopeasta reagoinnista. Tätiä nappasi kainaloista kaksi rotevaa miestä eivätkä tädin jalat juurikaan maata ehtineet koskettaa kun hän jo oli kontallaan pihalla. Se oli kiusallinen tilanne ja ihmettelin miksei tuollainen asia ollut tullut aiemmin puheeksi näin monenkirjavassa uskontojen maassa vierailtaessa. Loppuryhmää katseltiin varsin paheksuvasti ja poistuimmekin hyvässä järjestyksessä uskovaisten päästessä jatkamaan rukoustaan.


Sain kuitenkin lähtiessä rikotuksi sen verran sääntöjä että saaliiksi jäi nämä kaksi otosta. Alempana on kaivettu esiin alkuperäistä mosaiikkia ja ylhäällä, niin kuvassa kuin oikeastikin kiersi kaunis osittain ennallistettu ornamentti.

Siitä sitten puiston poikki kohti Kalliomoskeijaa. Moskeija on yksi kuvatuimmista maailman kirkoista. Se on valtavan iso ja vaikuttava kun sitä seinänkupeelta ylöspäin katselee. Ja kaunis, kaunis, mykistävän komea. Olisi niin tehnyt mieleni ottaa kuvia myös sisältä. Muslimien temppelitaide on aivan erityislaatuista. Allahhan on Profeetta Muhammedin välityksellä kieltänyt ihmisen kuvaamisen taiteessa, mutta ne ornamentit, kasvit ja mosaiikit! Ei niitä voi sanoin kuvailla eikä niistä valokuvissakaan saa oikeaa käsitystä.

Tästä ovesta oikeauskoiset pääsevät moskeijaansa.
Kuvassa myös rouva D:n säädyllinen kirkkoasu.

Moskeijan sisään tullaan suuren salin kautta itse moskeijaan. Keskialuetta kiertää käytävä josta on pääsy pienempiin, yksityisempiin rukoushuoneisiin. Oikeastaan ne ovat luolia joissa on kaikki tarpeellinen hartautta varten. Kumma kyllä meillä oli vapaa pääsy kaikkialle moskeijan sisällä, vain kamerat olivat kielletyt. Kun kolme varttia moskeijasta oli kierretty osui silmiin näennäisesti tyhjältä näyttävä onkalo. Hiivimme sisään. Kauhistus sentään! Olihan siellä joku. Vanha, arvokkaannäköinen herra polvistuneena matollaan ja vieressä ilmeisesti nuori roteva henkivartija, avustaja ainakin. Viereisellä alttarilla oli, kukapa muukaan kuin samainen vastikään naapurimoskeijasta uloskannettu herran lapsi. Ja samalla asialla. Ai että hävetti.

Tästä puhuttiin kyllä iltapalaverissa lujin sanoin ja tehtiin selväksi että joissakin uskonnoissa luterilaiset menot koetaan rienaaviksi ja jopa saastuttaviksi. Uusia katastrofeja ei sen koommin sattunut, mutta virolaisveikot löysivät orjantappurakauppiaan ja melkein koko sakki vietti loppumatkan tappurakruunut päässään. Kai tarkoitus oli pyhä ja vilpitön, minua se etoi.

Kaikkeen tähän touhuamiseen meni suunniteltua enemmän aikaa ja jouduimme jäämään paitsi Islam-museon annista.

Taidammekin tehdä museokierroksen seuraavaksi. Useimmissa paikoissa oli valokuvaaminen kiellettyä. Lähinnä siksi etteivät jopa miljoonien vuosien takaiset ötiäiset ja niitä nuoremmat ihmiskäden tuotteet vaurioituisi salamavaloista.

Vieläkö jaksat tarpoa mukana?