No oikeesti, liiketoiminnan aloittaminen ei tässä maassa ole tosiaankaan ihan heppoinen juttu. On sitä, tätä ja tuota lappua toimitettavaksi, kirjanpitojärjestelmää ja varaston kokoamista ja varsinkin laskemista. Ja ennen kaikkea rahan, silkan rahan laskemista. Ennen venytettiin penniä, mutta nyt venyy sentit. Aika pitkiksi, väliin tuntuu että olen siirtynyt tuumajärjestelmään.
Noh, ihan odotusten mukaisesti on Velhonpaja lähtenyt käyntiin. Hiljaksiin, mutta ihan mukavasti. eipä tästä mitään yhtäkkistä lottovoittoa kumpikaan odottanut. Maaseudulla ja varsinkin vieraassa maakunnassa on oltava nöyrä ja maltillinen. Puskaradio se on mikä pelaa.
Marjatta tuossa on jo kysellyt kuulumisia. Kiitos vaan kysymästä. On päiviä jolloin iskee epätoivo, on päiviä, jolloin ei ehdi edes henkäistö syvään. Juttu leviää, siellä saa sitä ja tätä, se mies tietää mitä tekee, ajatella, se sai mun Macin toiminaan!
Sitähän se on. Tuntuu hyvältä. Tämä on se mitä varten on vuosikaudet kärvistelty. Nyt korjataan hedelmää.
Tänään oli syksyn toistaiseksi viimeinen jalkakylpyilta. Pitempään mukana olleet lukijani varmasti muistavat innovaationi pelastavasta yrttikylvystä? Luulisin. Se löytynee Velhon kettiö -kategoriasta.
Yhtä kaikki. Velhonpaja hämärtyi tuoksuvaksi luolaksi kynttilöiden ja "nuotion" luodessa tunnelmaa, tuoksuista huolehtivat ruusuöljy, mehiläisvahakynttilät sekä itse kylpyseos yrtteineen ja eukalyptuksineen. Musta kissa lisäsi tunnelmaa. (Kirjava kissa halusi olla Roosan ja McGyverin kanssa asunnon puolella).
Jos muuta haluat tietää ja kokea, Sinun on parasta tulla itse paikalle.
Mitä tulee minuun itseeni, olen osaltani ottanut liian suuren palan. Mutta onneksi oma puoleni on sivutuote yrityksessämme, teen sen mihin kykenen, mitä jaksan ja milloin jaksan. Seuraavan kerran ajattelin jaksaa tuossa marraskuun loppupuolella kynttilä- ja kivikurssein.
On se vaan onnellista että löysin aika pian täältä lähistöltä oikean Kalevalaisen Jäsenkorjaajan. Jo puhelimessa tunsin että tämä on juur oikea hoitaja minulle ja ensi tapaamisemme jälkeen olin varma asiasta. Mikä onkin ihan hyvä, sillä en nyt ihan äkkiä muista näin vaikeaa iskias- ja fibromyalgiavuotta.
Muuten menee mukavasti. Avioliittomme voi paremmin kuin sen solmiessamme, eläimet nauttivat olostaan, kaikki: neljätoistavuotias Roosa vetää lenkillä ryydlaukkaa niin että tanner tömisee, parikymppinen Tapani Kansa on kirkastanut värinsä entisestään ja kissat, Onerva ja Tytti-pytti ovat parhaimmillaan, suorastaan osoittaneet noitavoimansa ja valjastaneet ne yleiseen käyttöön!
Se vähän rassaa että meidän vammaisten asiat ovat riippuvaisia kuntakohtaisesta tilanteesta. Kaksi kuukautta ja vähän päälle odottelin pelkästään lääkärintodistusta voidakseni hakea vammaispalvelulain mukaista kuljetustukea uudelta kotikunnaltani. Todistuksen sain kevyesti uhkailtuani, mutta se oli virheellinen. Enpä just nyt tiedä itkisinkö, nauraisinko vai peräti raivostuisinko. Lopulta päätin pidättäytyä kaikesta ja tiedustella tulevana tiistaina lääriltä mistä mahtaa olla kysymys ja koska mahdollisesti saisin kupongin jolla voisin hakea sitä kuljetuspalvelua. Tarkoitan että ensimmäisen kerran kävin sitä vietävän lappua varten läärissa 12. elokuuta. Sitten kävin samasta asiasta samalla läärillä syyskuun 11. päivänä. Muutama päivä sitten sain sen pirun paperin, joka siis oli virheellinen. Rukoilkaa nyt pääasiassa sen puolesta etten sano tai varsinkaan tee mitään harkitsematonta tiistaina...
Ja poikkeuksellisesti kuvat tulevat jonossa:
Velhonpajan kylpysuolat.
Terapia-Tytti lataa itseään syysauringossa.
Vähän mediajulkisuutta...
Kekrin aika houkutteli myös Velhovuoren noidat Velhonpajaan.
Noissa heinäseipäissä roikkuu kymmeniä terapeuttisia rannekoruja.
Näissä tunnelmissa istuttiin Velhonpajan ensimmäinen Jalkakylpyilta.
Huosiain eli hosio toimii pesuvälineenä tänäkin päivänä. Patojen ja kattiloiden lisäksi hosiolla voi helliä myös omaa ihoaan.
Oivallinen vehje vaikkapa saunaan!
Jos vielä lisää tahdot tietää, kipaise facessa Velhonpajan sivuilla tai yrityksemme webbisivuilla: http://velhonpaja.fi