tiistai 6. tammikuuta 2009

3. Olipa kerran



Edit Piaf: tsekkaa ensin säännöt ja tarinan alku noista linkeistä:


Kristiina ja Anuradha aloittivat jatkotarinan blogistaniassa. Tässä kolmas osanen.

”Kuka lähti hytistä viimeiseksi?” Faija oli heti raivona, niin kuin tavallista kun jotain poikkeavaa oli sattunut. Aina sen mielestä kaikki oli jonkun muun huolimattomuutta tai syytä tai jotain. Ei se kyllä duunissa mitään uhoo, oikeesti sen työntekijät tykkää siitä ja arvostaa sitä. Se on kuulemma reilu.
Hienostipa alkoi tämäkin loma. Kun mä niin tätä odotin.Pah!

”Mä ainakin läksin ekana” Petri tokaisi naama ihan punaisilla pilkuilla. Se on vielä niin pentu että sen pärstä on ihan täynnä näppylöitä ja finnejä ja kun se suuttuu tai hermostuu se menee ihan kirjavaksi. Enkä mäkään jäänyt pahasti jälkeen lähdössä, mullakin oli hirmu nälkä ja sitten mun tietty teki mieli nähdä se ihana risteilyisäntä heti uudestaan. Voi itku, että se on komee, ihan melkein valahdin maahan kun mä sen näin ja kun se tuli vielä kyselemään mun vointia. Aah.
Mutsi yritti pelastaa meidät alkavalta riidalta ja sanoi hiljaa: ”Kuule Pertsa, sinä lähdit viimeiseksi hytistä kun et luottanut muihin oven lukitsemisessa.” Faija meni ihan valkoseksi. Mä oli jo ihan varma että kohta läjähtää, mutta sitten se vaan mutisi ja oli kuitenkin ihan rela.

Siinä me seistiin vatsat täynnä tarjoilijoitten kantamia buffettipöytien herkkuja ja ähkittiin ja röyhtäiltiin ku jotkut naudat pellolla eikä kukaan uskaltanu mennä sisälle hyttiin. (Ei silloin tullut mieleen että tätä riemua kestää ihan Jenkkeihin asti. Varmaan siellä Titanicin uppoomispaikalla on vielä jotain erikoista.)
No mähän heti siihen ehdottamaan että kutsutaan se risteilyisäntä kattoon onko siellä joku.... eiks se olis nyt viisainta. Ties mikä murhamies tai pedofiili sinne on murtautunu.

”Joo, hei kutsutaanki vaan, Laura on siihen tyyppiin ihan lätkässä!” Petri on joskus niin inhottava mulle, ai että mikä pentu se vielä on. Siihen mutsi taas hiljaisella äänellä ” Äläs nyt Petri, annetaan isän hoitaa tämä asia, eikö niin, isä?” Mutsi on jotenkin niin hiton hillitty. Se saa piipittämällä faijan tekemään melkein mitä vaan. Mutta onhan se harjoitellu vuosikaudet. Se ei oo varmaan koskaan ollu oikeesti töissä.

Faija oli vähän otettu mutsin sanoista, kiskas hartiat taakse yritti vetää sitä kumpuaan selkärankaan kiinni että näyttäis karskilta ja rohkealta. Naurettavalta se mun mielestä näytti eikä varmaan oikeesti olis halunnu mennä sinne hyttiin, mutku mutsi oli kerran niin sanonu. Pakkohan sen oli sitte varovasti raottaa ovea ja kurkata sisälle....

Kuka varaa numeron 4 ja jatkaa tästä?

4 kommenttia:

  1. Wuhuuu, ihan mahtava jatko, tosi hyvät mausteet lisäsit tähän, en malta odottaa sitäkään, että joku toinen jatkaa tästä. Elämässä on nyt sitä jotain. t. Kristiina :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, posti tuli perille ja korjailin jo niitä postauksiani. Tai siis poistin ne.
    Kirjoiteltavaakin olis, mutta nyt ei huvita, kun vuodatus ei pelitä alkuunkaan niin kuin pitäis.

    Oikein hyvä jatko tarinalle. Mielenkiinnolla odotan jatkoa.

    VastaaPoista
  3. :oP Kivaa! Jatkoa odotellaan. Mulla on vaikka kuinka paljon ideoita päässä! ;o)

    VastaaPoista
  4. Kaahataan nyt satasta ristiin blogistanian kinttupoluilla! Ok! Mie varaan numeron 4!

    VastaaPoista