tiistai 4. marraskuuta 2008

Ontuva Eriksson

Nyt juuri tulee Radio Suomesta Rautavaarailta. Ja Ontuva Eriksson.

Minulla on hyvin intiimi suhde Tapio Rautavaaraan. Olen tiettävästi ollut kolmen vanha kun astmani puhkesi elinkumppankseni. Silloin nimittäin sairastin ensimmäisen vesirokkoni. jonka seurauksena tämä tautipaha minut yhytti.

Lapsuudesta on hyvin vähän muistikuvia. Ne harvat liittyvät aina tavalla tai toisella sairastamiseen. Tämä Rautavaarajuttu on kuitenkin sellainen lämmin ja positiivinen. Muistikuvieni mukaan jouduin aika usein petipotilaaksi sekä astmani että ihottumani (siihen aikaan ja siinä iässä maitoruven) vuoksi. Seuranani olivat Pikku-Mattiradio ja lääkepumppu josta sai suihkutella punaista palloa painellen lääkettä hengityksen avuksi. Voi olla että seurassa oli myös aikuinen ihminen livenä, jostain syystä sellaista ei ole kuitenkaan jäänyt mieleen.

Mutta Tapio Rautavaara oli. Ja Olavi Virta ja Annikki Tähti ja Laila Kinnunen. Rakkain oli se Rautavaara ja ne tarinat jotka elämän kirjosta olivat lauluiksi muuttuneet. Mielikuvitukseni ja aikuisen ääni olivat seuranani. Se oli turvallista. En muista olleeni yksin tai peloissani.

***
Tänään oli jotenkin erityisen mukava kylätoimikunnan kokous. Asialistalla oli kylämme Joulunavaustapahtuman suunnittelu ja työnjako. Tuntui niin mukavalta olla puheenjohtajana sellaisessa porukassa joka on innolla mukana asioissa ja tapahtumien järjestelyissä. Ensi vuonna uusi kyläpäällikkö saa oivallisen ja luotettavan apujoukon kylän asioiden edistäjinä ja tuntojen kuuntelijana sekä eteenpäin viejänä.

Tämä on ollut hyvä vuosi joutsenlaululle kylätoiminnassa. Perinteet jatkuvat ja uudet toimijat tuovat oman otteensa mausteeksi tuleville vuosille.

Nyt tämä sekakäyttäjä ottaa lasillisen punaviiniä, kaikki iltadoupit ja uhkarohkeana kaksi paratabsia yösärkyjen varalta herätäkseen pirteänä huomisaamuun ja ensimmäiseen päävikaisten päiväkerhoon sitten syyskyyn. Eikun -kuun.

Pysykööt möröt poissa unistanne.

Nyt on joku casper-causi meneillään. Tässä geriatrinen tapauksemme kadehtii Kilpikonna-Kansan katkarapuannosta. Yläkulmassa vilaus kaksiosaisen merenneidon pyrstöstä.


2 kommenttia:

  1. Casper on niin ihana.

    Mullakin on hyviä mielikuvia Tapsasta ja on niitä sen levyjäkin iso kokoelma.

    Laitan sen sähköpostin huomenna blogiini, jos suonet ? Juu ja pistän postinakin etiäpäin ainakin kymme..... siis neljälle.

    Ai niin oli mulla muutakin asiaa:
    Haastetta pukkaa ! Hae omasi !

    VastaaPoista
  2. Annelle:
    niin vähän arvelinkin, siksi sen lähetinkin Sinulle ekaksi.
    haasteet haen huomenissa... ööh, eikun tietty tänään.

    VastaaPoista