Maaliskuussa maailma maistuu mukavalta

Kun tarpeekseen puhkuu ja puhaltaa, itkee ja kiukuttelee on olo oikeastaan aikas kevyt ja tyytyväinen. Asiaan vaikuttaa tietty sellainenkin pikkujuttu että maailma ei sittenkään kaatunut päälle. Tälläkään kertaa. Taidat olla oikeassa, Pilviharso...

Sen verran arvilla olen että, vaikka leivoin taas sellaisen komppaniallisen tarpeisiin kaikenlaista pullatavaraa siihen pestyyn ja puunattuun pakastimeen, en sitten jaksanut niitä kovin ryhtyä ikuistamaan. (nyt tuo pilkutus ei maistu oikealta, mutta olkoon) Ihan tavallisia räkiksiä (voisilmiä, lasten suusta), kanelikiekkoja, kanelipitkoja ja kuningatar-luumukranssin. Keskiviikkona tulee kylätoimikuntani kylään, saatan siitä kattauksesta livauttaa teillekin pienet maistiaiset. Jos nyt muistan, tiedän että kiire tulee kumminkin, onhan kyseessä vuosikokouksen valmistelukokous. Tosin ilman tilinpäätöstä, se ei kuulemma kirjanpitäjältä irtoa täksi viikoksi. No, kunhan toimikuntani sen saa allekirjoitetuksi ja sitten kiireen vilkkaa tilintarkastajille on asiat taas mallillaan. Täytyy vaan muistaa laittaa ensi viikon lehteen kokousilmoitus, muistuttakaa.

Rakkaudentunnustuksia tuli tänään kaksin kappalein. Enpä nyt tarkasti osaa sanoa kumpi tuli ensin. Eikä sillä ole väliäkään, ihana kunnari kun on. Iso sylillinen kiitoksia Anne-karhulle ja Blondille.



Tykästyin tähän kunnariin kovasti ja olenkin pähkäillyt kenelle sen nyt viskaan lämpimin ajatuksin.....? Olen ollut niin huono jatkamaan näitä juttuja että, että.... No tietenkin!

Susikairaan lähtee pitkänmatkan bussilla tämä ihastus matkaan. Ja aiheesta. Veikkaan että Hattarapään blogista tulee entistä mielenkiintoisempi...

Hannille kuuluu tällainen kiikarivarustus ihan ehdottomasti! Eikö vain?

Ofelian tontille laitan myös mielipiteeni hänen uudesta blogistaan.

Kiinanmaalle (salasanan taakse) lähtee kirjelyyhky taivaltamaan jalassaan pussukka johon tämä oikku (taas se tuli! grhm!) siis pikku muisto hyvin mahtuu.

Tämä alkaa toisaalta olla jo hyvin kulunut virrenpätkä mutta sanon sen silti:
Valitsen itse blogit joihin haluan tutustua, luen ne itse ja nautin niistä myös itse. Ja niitä ihanuuksia on Tuliketun sivupalkki niin täynnään etten mitenkään voi tätäkään kaikille mieleisilleni antaa, tällä kertaa näin.

Huomenna vakkaritaksini tulee noutamaan meidät kuukausikauppareissulle puoli yhdentoista huitteilla. Tässä kuussa on valitettavasti se aika jolloin kaikki kaapit ammottavat tyhjyyttään, lääkekaapista lähtien. Tiedättehän. sulakkeet, vessaparerit, lamput, keittiöpyyhkeet, tiskirätit, shampoot, hoiteluaineet, kilpparinsafkat, koiran kynsileikkurit ja, ja,... Yäk! Samalla rupeamalla olen tavannut täyttää myös pakastimet ja kuivatavarakaapit kaikenlaisilla punalappuisilla hyötytavaroilla.

Ei auta, kestän sen kuin mies (?) ai,ai,voivoi, voi.