Nyt en saa unta.
takana on se kauan odotettu ja pelätty ElmoFest.
Väsyneenä ja onnellisena olen kotona ja nautin yksinolosta kun muut nukkuvat. Ensin tietenkin kolusin tärkeät blogit ja tsekkasin tullet kommentit.
Selailin myös uutisia ja bongasin Amppareista otsikon: Suomalainen ahdistuu lähellä.
Tottahan koko teksti on. Suomalainenhan on maapallon ainoa elollinen joka sujuvasti vaikenee kahdella kielellä. Silti tuo tuikitärkeä tutkimus sai puistatuksia aikaiseksi.
Ajattelin oitis blogiyhteisöämme. Mehän halailemme toisiamme tuon tuosta. Meistä jokainen tietää miten tärkeää tuo toiminto on ihmisen sielulle ja lohduttava ahdistukselle.
Tänään (öh, katsoin kelloa) eikun eilen festareilla halailtiin sumeilematta kaikkien järjestäjien ja talkoolaisten kanssa ennen kuin portit avattiin. Saimme siitä voimaa illan koitoksiin. Kun ensimmäiset nuoret saapuivat paikalle oli jotenkin itsestään selvää että pennut halasivat "omaa" tuttua aikuistaan joka oli hommissa festareilla. Minulle tärkeimmät ja arvokkaimmat halaukset tulivat kahdelta nuorelta joista toinen oli saanut sijoituskodistaan vapaapäivän päästäkseen kotipitäjän nuorisotapahtumaan. Toisen sain nuorelta joka on sovitteluasiakkaani ja jonka juttu on vielä kesken. Molemmat olivat kysellen etsineet minut käsiinsä ja pitivät tätä HALAUSTA tärkeänä.
Nyt tulee haaste:
kerro minulle (ja muille lukijoilleni) mitä tuo linkin juttu toi mieleesi ja mikä on oma suhtautumisesi fyysiseen kosketukseen (preesenshalaukseen) ihan oikeesti ja rehellisesti.
Nyt - hyvää yötä.
Herra olkoon kanssanne.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
KUKKUU ! KUKKUU ! KUKKUU !
VastaaPoistaja taas keskellä yötä!!!!!
VastaaPoistaTuo juttu ahdistuksesta pitää täysin paikkansa, mutta halauksia rakastan, en tulisi enää niitä ilman toimeen. Katin kanssa aina halattiin, äitini ja tyttärieni kanssa myös. Isäni joskus opetti äitinikin halaamaan. Tunnen myös ihmisiä jotka "jäykistyvät" kun heitä halataan, joten kunnioitan heitä enkä halaa. Onnea kun sait tuon Elmofestin hyvin vedettyä läpi, nyt on levon aika. Tuon edellisen postauksesi lohi näytti niin herrrrrrrrrkulliselta, njam. Ai sulla on atopia, mulla taas psoriasis ja tällä hetkellä olen jälleen vaikeuksissa sen kanssa, jostain syystä..... Siunattua syyskuuta. t. Kristiina vuodatuksesta
VastaaPoistaOlit löytänyt blogiini. Kiva. Lisään sinut luettelooni.
VastaaPoistaMoi! Löysin tuolta Kristiinan blogista tänne :) Henkilökohtaisesti pidän halauksia yliarvostettuina. Rakkaiden ihmisten välillä asia on ihan jees, mutta sitä en käsitä, että koulussa opettajat halaavat oppilaitaan todistusten jaossa tai että työkaveri halaa minua kesälomalta palatessa. Semminkin kun emme ole toistemme kanssa tekemisissä muutoin kuin työn puolesta. Mielestäni kättely on joissain, useimmissa tilanteissa sopivampaa. Jotenkin tunnen, että "reviiriäni" ei kunnioiteta kun aina halataan, varsinkin kysymättä.
VastaaPoista-Rautaneito
niinpä, rautaneito.
VastaaPoistahalaus on paikallaan kun on sen tarve. halaus ei ole itsetarkoitus vaan se aina kertoo jotain. heli laaksonen on myös tyrmännyt turhanpäiväisen, trendikkään halauksen. ihan perustellusti. teennäinen, "viran puolesta" halailu ei ole henkilökohtaisen ulottuvuuden, reviirin, kuten sanoit, kunnioittamista. tätä juur tarkoitin heittämälläni kysymyksellä.
kiva kun kävit, poikkea toki toistekin, käyn aika usein Sinunkin tontillasi.
kiva kun kävit, poikkea toistekin