Selvittiinpä taas isommitta kolhuitta trimmauksesta.
Aikaa meni , tuota noin, semmoiset 112 minuuttia (sisältää kaksi tupakkaa) , aika sukkelasti siis.
Ei mikään näyttelykampaus, mutta kevyt kesätukka kuitenkin. Nyt nolottaa (siis koiraa) kun on melkoisen nakkeli. Tässä vaiheessa aina yritän lohduttaa kertomalla kiinanharjakoirasta, joka on vielä kaljumpi. Pari viikkoa menee tässä punk-henkisessä stailissa, sitten alkaa pukata uutta punaista turkkia näkösälle. Ensilumien aikaan otetaan uusinta.
Yllä kameraa kammoksuva turilas, alla kameraa ujosteleva nakupelle. Onneksi Onerva vieläkin rakastaa ja tulee taas illalla hellimään.
(Voiko tää kuvien taittaminen olla oikeesti näin vietävän vaikeeta??!!?? Eihän tää juttu taaskaan näytä yhtään siltä mitä mä suunnittelin?)
sunnuntai 13. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana koira sinulla =).
VastaaPoistaKyllä tää blogin alku ainakin lupaavalta näyttää.
Mää kommentoin tonne ensimmäiseenkin kirjoitukseesi jotain, mutta se on näköjään kadonnut äärettömään bittiavaruuteen.
Tällä hetkellä en voi edes mennä
Katili-blogiin. Tuntuu siltä niin kuin tämä suru kasvaisi koko ajan. Olen henkisesti ihan poikki. Kuinkahan ihmeessä Marski ja -S jaksavat surunsa keskellä ?
Mun muut blogit:
http://anne58.vuodatus.net/
http://viisikko.vuodatus.net/
kiitos vierailusta anne.
VastaaPoistalähetän Sinulle s.postia hetikohta. mieheni sanoo että bittiavaruus ei ole ääretön. se lienee siis vaikkapa plutoa kiertävällä radalla.
hae valoa lintukodosta.
No miten me ne tehdään?
VastaaPoista-kooko