Iltateeni

Sadonkorjuu alkoi tänään.
Ensimmäiset tilli- ja minttuvihdat ovat keittiön katonrajassa kuivumassa. Avomaakurkulle kävi köpelösti, se ressukka ei tänä vuonna viihtynyt kaikesta hellimisestä huolimatta. Harmi, mutta se oli kuitenkin vain kurkku. Ensi vuonna onnistuu varmasti.

Kesäkurpitsani voi sen sijaan vallan mainiosti. Kaksi poikakukkaa on jo kukkinut ja lakastunut. Tyttökukat ovat isolla nupulla ja tulevat kurpitsat pullistelevat lupaavasti. Nyt on sen verran pölyttäjiäkin että sadon luulisi onnistuvan. Viime kesänä kun ei ollut noita pörriäisiä oikeastaan lainkaan. Ainakaan minun parvekekepuutarhaani asti. Asiasta kyllä kirjoitettiin uutisissakin.

Valmistin eilen illalla ison pannullisen rauhoittavaa tyttöjen teetä. Kaksi dosetillista lääkkeitä aiheuttaa suun kuivumista ja kuivaa yöyskää. Pahimmillaan se karkottaa niin miehen kuin kissat ja koiran vuoteestani ja saan kakoa yksikseni. Alkuaikoina pureskelin öisin xsylitolipurkkaa ja mummopastilleja (apteekista kauppanimellä Salivin) ja tietenkin vettä. Vettä, vettä, vettä.

Nyt siis tyttöjen teetä.
Kiehautan veden, täytän 1 x 4 suodatinpussin tuoreilla mintun, appelsiini- ja sitruunatimjamin,
salvian sekä basilikan lehdillä. Pussin suljettuani upotan sen kiehuvaan veteen ja noin puolen tunnin kuluttua pääsen nauttimaan teestäni. En käytä sokeria kuin teelusikan kärjellisen teemukissa. En pidä makeasta, mutta yrtit jostain syystä kaipaavat sokeria päästääkseen arominsa valloilleen. Mitä enemmän sen parempi. Maistuu myös kylmänä seuraavana päivänä. Jäillä tai ilman. Talvella käytän tietty kuivattuja yrttejä.