perjantai 18. syyskuuta 2009

Aurinko laskee Lopellakin

Nämä on otettu Sirkka-ystäväni terassilta sunnuntaina 13.syyskuuta kello 19.51.



Opettelin samalla vähän kameran käyttöä. Hassua miten sama kohde voi noinkin muuttua säätöjä muutettaessa liki samalla kellon lyömällä.

Nyt menen vetäisemään iltapäiväsuihkut, juon vähän kahavia ja painelen kirkolle väijymään kakaroita. Meillä paistetaan penskojen kanssa tänään pannaria. Pitää muistaa kamera matkaan, ensiviikoksi olis tehtävänä juttu kunnan tarjoamasta nuorisotoiminnasta näillä main.

Kuulkaas nyt. Onkohan tässä blogissa joku juttu oleellisesti muuttunut?
Tuo laskuri on vallan riehaantunut. Elokuun kymmenentenä Marle bongasi tasan kakskyttuhatta ja tänään syyskuun 18. päivänä täyttyy 24 tuhatta. Sehän on, tuota... hirmuinen määrä vieraita vajaassa kuudessa viikossa. Eikö?

Osaako joku oikeesti kertoa miten tälleen on käynyt?
Ihan vaan siksi että jatkossakin voin iloita seurastanne ja ilahduttaa lukijoitani, ystäviä mielenkiintoisilla ihmettelyillä.

Kiitos rakkaat!

5 kommenttia:

  1. Mukavaa pannariviikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Jos oikein laskin, täällä käy yli sata kävijää / päivä. Enkä sitä ihmettele, laukkaanhan miekin täällä päivittäin ja pettymys on suuri, jollet ole kirjoittanut mitään. Jatka vain, sitten kun meitä on 200/päivä, voit alkaa rahastaa pääsymaksun ovella. Euro per nuppi.

    VastaaPoista
  3. Ei mulla ole varaa euroon! Työpäivinä jäisi neljän tunnin virkkauksesta enää seitsemän käteen ja muina päivinä ei sitäkään. ;o)
    Ei poika tullutkaan tänään kun meni kaverinsa tupareihin. No, äiti sitten ottaa ja neuloo sen peiton valmiiksi vaikka telkkarista näkyisikin nyt miljoona kanavaa ilmaiseksi tämän viikonlopun...Parin-kolmen tunnin urakka, luulisin. En vain löytänyt Prismasta ihan toivomani kaltaista lankaa reunojen virkkaukseen. Täytyy säveltää. Lahjapaperin ja kortin ostin!
    Terveisiä sairaalasta! Siellä voidaan edelleen huonosti ja mua pelottaa..! :(
    Menen neulomaan...
    Mieluisaa viikonlopun alkua! McGyverille paljon terkkuja!

    VastaaPoista
  4. Voisko olla jotain sellaista, että pitää oppia jotenkin tuntemaan toisen ajatusmaailmaa päästäkseen sisälle siihen... Mitä enemmän lukee, sitä enemmän ymmärtää. Sanoilla on silloin rivien väleissäkin asiaa.
    Hyvä selitys munkin mielestä :-D
    Vaihtoehto kax vois olla, että asiat on niin vaikeesti kerrottu, että pitää tulla uudelleen varmistamaan, että ymmärsikö oikein ;-)
    Eka on kuitenkin musta se oikea. Minä ainakin viihdyn ja käyn jatkossakin, eri juttu on sitten miten pääni tuottaa jotain sanottavaa.
    Leppoisaa lauantai-iltaa sinnekin...

    VastaaPoista
  5. Mukana ollaan. t. Kristiina-Otto <3

    VastaaPoista