Luvalla lainasin sen tähän. Lohdutukseksi ja muistutukseksi.
Erityisesti Seurakuntasisarelle.
Jalanjälkiä
Uneksin eräänä yönä.
Uneksin kulkevani rannalla Jumalan kanssa.
Taivaalle ilmestyi kuvia minun elämästäni.
Joka kuvassa näin kahdet jalanjäljet hiekassa;
toiset olivat omani, toiset Jumalan.
Kun viimeinen kuva näytettiin, katselin jalanjälkiä
taaksepäin. Huomasin, että useasti elämässäni
näkyi vain yhdet jalanjäljet. Näin myös, että
tällöin kyse oli elämäni yksinäisimmistä ja
vaikeimmista hetkistä.
Se huolestutti minua suuresti ja kysyin
Jumalalta tätä. ”Jumala, sanoit silloin kun
päätin seurata sinua, että kuljet aina vierelläni.
Mutta huomaan, että elämäni vaikeimpina
aikoina jalanjälkiä on vain yhdet…
En ymmärrä miksi jätit minut silloin,
kun tarvitsin sinua kipeimmin.”
Jumala vastasi: ”Rakas lapseni. Rakastan sinua
enkä koskaan hylkäisi sinua.
Vaikeina koettelemusten aikoina, jolloin
havaitset vain yhdet jalanjäljet,
silloin minä kannoin sinua.”
MARGARET FISHBACK-POWERS
Tämä on kyllä koskettavan ihana runo.
VastaaPoistaMuistaisin, että joku on sen myös laulanut.
Oliskohan ollut Kai Hyttinen, tia joku muu vastaava.
Pitääpä se ottaa tuosta kans muistiin.
Silloin Jumala kantoi Isiä.
VastaaPoistaMä uskon että niillä on kivaa keskenään. Ja Benkku mukana tiätty!
Ihanaa kun laitoit tämän tänne. :) t. kristiina
VastaaPoista