Kivikokoelmia ja putouksia

Muistako vielä putoukseni? Sen joka muutti parvekkeelle keväällä?
Jota kukkakauppiaani väitti posliinikukaksi?

Koska en osaa ottaa lähikuvia (ei kuulemma ole tarpeeksi valoa) joudut tihrustamaan tästä.
Tämä on jo toinen kerta kun putoukseni tekee tuollaisia jotka minun mielestäni ovat kukinnon nuppuja.
Ei se vaan ole pitemmälle kukkinut ja nuput ovat jonnekin kadonneet, epäilen Casvissyöjä-Casperia. Jos näistäkään tule toivomiani kukkia, uskon että tällä mallilla on noin vaatimatonta tuo viehätysvoima.

***

Ennen sairastumistani keräsin ja hioin kiviä. Kaikenlaisia kiviä mutta myös korukiviksi määriteltyjä. Haaveeni on päästä vielä työstämään kiviä koruiksi ja esineiksi asti. Eniten minua on pelottanut sahaaminen, koska se on ainoa työvaihe jossa olisi aikaa hyvä nähdä jotain. Ettei tule sahatuksi sormeen. Muut vaiheet menevät näppituntumalla kaksoiskuvista huolimatta.

Hiontavimmaa odotellessaan kivien on istuttava jossain. Suurin osa on laatikoissa eri puolilla asuntoa ja kellareita. Jotkut majailevat kukkapurkkien pinnoilla, jotkut lokeroissa seinillä.

Pohjalla ihan tavallista akvaariohiekkaa jonka sekaan on ripoteltu lasi- ja värikiviä. Koska Tapani Kansa ei ymmärrä mitään kasveista on koristeeksi laitettu osa kivikokoelmastani. Tässä ruudussa on mm. epidoottia Hausjärveltä, pyöreitä rantakiviä Oulusta, piikiveä Kuolleelta mereltä, beryllejä Luumäeltä ja liekkijaspista Kuusamosta.

Tässä nurkassa osa Ahvenanmaata, ylinnä oikealla iso sydämen muotoinen kivi jonka sain Liisa-ystävältäni 50-vuotislahjaksi, sinikvartsia Hyvinkäältä, aventuriinia kuusamosta, valkoinen raidallinen kvartsinpala Kuusamosta, tasaisen vihreitä epidootteja Hausjärjveltä ja pala turkoosia masuunikuonaa Vantaan Kaivokselasta.

Huomenna tämäkin kokoelma on taas eri näköinen koska T. Kansan huvina on sisustaa kämppänsä päivittäin uuteen uskoon.

- jaa mää vai?
-no just sää!