Still goin' stong

Vähän hölmö otsikko, mutta niin totta.

Kiitos, ystäväni, matkakumppanini, tervehdyksistä ja osanotostanne. Ne ovat niin tärkeitä. Elämme nyt tyynessä vedessä osaamatta uskoa asiaa todeksi. Ammattitaudista kun oli kysymys joudumme hyvän tovin vartoomaan oikeuslääketietellisen patologin lausuntoa saadaksemme hautausluvan ja itse vainajan viimeiselle saattoretkelle.

Seurakuntasisar oli perjantaina yökylässä. Perikarjalaiseen tapaan söimme itsemme punkeroiksi muistellessamme, itkiessämme ja nauraessamme. Luimme yhdessä evankeliumia (Johanneksen), Mooseksen kirjaa ja Jobin kirjaa. Perheemme vihkiraamattu jäi yhteisestä sopimuksesta erotessamme minun haltuuni. Seurakuntasisaren tehtäväksi katsoin kuolinmerkinnän kirjaamisen. Vaikea ja raskas tehtävä johon kukaan ei toivoisi joutuvansa.

***

Sunnuntaina alkoi uuden lehden taittoprosessi. Tällä kertaa vain kaksitoista sivua. Siksi ettei pienen yhdistyksemme kirstussa ole isompaan rahaa. Eikä oikein meillä ehdokkaillakaan. Tekeillä on siis vaalilehti. Sitä on nyt puurrettu yötä myöten ja aina löytyy jotain korjattavaa. Ei niinkään ideologisesti mutta ulkoasullisesti kylläkin. Joku saattaisi tänään valmistuneen version hyväksyäkin mutta minä en. Eikä laillisesti vihittykään. Hän ei anna vaimonsa päästää liikkeelle mitään loppuun asti hiomatonta. Missään asiassa. Tähän blogiin hän ei onneksi pääse puuttumaan.

Tänään piti oleman alueemme sovittelijoiden kuukausitapaaminen ja mielenkiintoinen luennonpoikanaen. Vieraamme oli kuitenkin langennut syystautiin ja homma peruttiin. Kävin kuitenkin käynnistämässä kaksi uutta keissiä ja selvittelin osaltani yhtä keskeneräistä. Pari tuntia siinäkin hujahti huomaamatta.

Tämä viikko on vielä verraten säyseä, johonkin vaalikoneeseen on "ihan pakko" vastata (sanoo piirin sihteeri). Taidan rypistää sen huomenna valmiiksi. (eiku tänään, nythän on jo tänään)
Ensi viikko onkin sitten jo pidettävä hatusta lujaa kiinni, sen verran kovaa vauhtia tulee pitämään.

Niin, joo, männä torstaina avattiin taas uusi näyttely Lopen Fallesmannisalissa: Kulttuuria kansalta kansalle - niminen seikkailuretki kolmen eri tavoin maailmaa katsovan valokuvauksen harrastajan silmin. Sinne vaan kirjaston aukioloaikoina (ark. 12 - 19, ke 10 - 16, ja lauantainakin ainakin yhteen. Minuun se liittyy sen verran että kokosin näyttelyn joka on noin seitsemästoista järjestämäni kansalaisnäyttely Lopella asumiseni aikana. Kansalaisnäyttelyksi kutsun niitä tapahtumia joihin kutsun erilaisia taiteenharrastajia ja kädentaitajia milloin minkäkinlaisen teeman innoittamana. Seuraava sessio on ensi vuonna aprillista vappuun. aihetta en vielä kerro, mutta mukaan tulee taas puolentusinaa osallistujaa. Ehkä minäkin.

Nyt kaadan itselleni toisen lasillisen Colbertia ja käyn maate. Ehkä nukunkin ennen aamua.