tiistai 8. tammikuuta 2013

Melkein neiti

Eilen me sitten pakkauduttiin Rouva-Onervan kanssa Päivi-taksiin ja matkattiin Satu-läärin vastaanotolle.


Vähän tuntui haikealta silitellä kisua odotellen nukutusaineen vaikutusta. Lääri pisteli piikin toisensa jälkeen kissan persuuksiin ja olkaan, siinä meni niin uniaineet kuin  antibiootit ja kipulääkkeet. Lääkitys viimeisteltiin silmätipoilla.


Koko homma kesti vajaan puoli tuntia puheineen päivineen. Ja puhettahan meillä piisasi, sen verran harvoin ollaan Satu-läärin kanssa viime aikoina tavattu.

Olen minä eläimen leikkuulavitsan vierellä monasti kukkunut. Kirjoittanutkin niistä leikkauksista. Olen vienyt rakkaitani viimeiselle piikille, jopa toisten rakkaita, kun emäntä/isäntä ei itse ole kyennyt.

Nyt tuntui taas jotenkin lopulliselta tämä toimi. Lopullinen ratkaisuhan se toki oli, mutta kun pakkasin Onervan kantokoppaan lähtiessä ja pennut jäivät ihmettelemään, raapaisi oikein sieluani. Viimeiset vauvat tässä talossa. Pitkään aikaan.

Yö oltiin Onervan kanssa kaksin makuuhuoneessa virkoamassa. Siis Onerva virkoili ja Liskis yritti nukkua. Hellyys valtasi sielun kun vaivihkaa seurailin heräilevää kisua. Vähän sattui (minua) kun kissa kopsahti yöpöydältä lattialle pötkölleen. Aikanaan se vissiin tuumasi että hurjaa on nyt meno ja käpertyi kylkeeni nukkumaan. Aamulla oli jo kiire pissalle ja vauvoja hoitamaan.

Narttukissan sterilointi on aika sukkelaa nykyään. parin sentin aukko vatsanpeitteiden läpi ja sitten koukitaan kohtu kerrallaan sidottavaksi. Kansi kiinni ja valmista tuli. Ei enää valtaisia haavoja, ei sidelappuja eikä varsinkaan niitä hirvittäviä tötteröitä. Imetyskielto yöksi ja menoksi.

 Tildan vuoro pitää huolta äipästä.

Nyt Rouva Onerva on hämmentynyt melkein-neiti. Vauvat ovat myös vähän hämmentyneitä ja pitävät mamia kovin hellästi hyvänä.

Niin. Nyt se on ohi. Jokainen herneen nokkaansa vetänyt lukijani voi niistää sieraimensa puhtaaksi ja suunnata kitkerän katseensa uuden uhrin kimppuun.

Minä lähden Läyliäisiin. Kameran kanssa.

2 kommenttia:

  1. Tää oli viemässä ystävän 21-vuotiasta Silu-kissaa viimoselle piikille. Kyllä siinä itki sekä omistaja ja mie.....mutta josko ois aavistannu mitä tuleman piti, koska ensmäistä kertaa eläissään oli karannu omille teilleen maalla ja vietti kolmisen päivää temmeltäen pitkin peltoja ja mettää =)

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo alempi kuva!
    Onervalle (ja pikkuisille) silityksiä!
    Teillekin...

    VastaaPoista