sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Kissa raateli eläkeläisen

UUTISIA....

Eteläinen Kanta-Häme
(toimittaja jk-v)
Läyliäisläinen eläkeläinen joutui kissan väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi tänään. Tapaus sattui noin kello 21 aikaan, kun eläkeläinen oli hiljattain palannut Kauneimmat joululaulut -tapahtumasta Lopen kirkosta.

Vakavahkoksi äitynyt tapahtumaketju alkoi kun 13 viikon ikäisen kissanpennun lelu osui 10-vuotiaan koiran tyhjän ruokakupin reunaan kissan leikkiessä. Ilmeisesti koira joko hermostui siitä, tai oli ryhtymässä kissan kanssa yhteiseen leikkiin. Pentukissan emo(-puoli) hyökkäsi ensin koiran silmille ja eläkeläisen oli pelastettava koira kiireimmän kaupalla. Kun eläkeläisrouva oli aikeissa tutkia mahdolliset vauriot äskeisen tiimellyksen jalkoihin jääneestä kissanpennusta, hyökkäsi kolminkertaiseksi tuuheutunut emokissa eläkeläisen käsivarteen kiinni sillä seurauksella että rouvan käsivarsi on syvillä naarmuilla heti kyynärpään yläpuolelta.

Kukaan ei lopultakaan loukkaantunut vakavasti, kaikkien tila on vakaa, eikä kenelläkään ole välitöntä hengenvaaraa. Ei edes sillä emokissalla. -Vielä, vertavuotava eläkeläisrouva mutisi haastateltaessa.


Tänään oli paikallisen vasemmistoliiton ylimääräinen kokous. Varapuheenjohtajamme paikkakunnaltamuuton ja eroanomuksen vuoksi valittiin uusi varapuheenjohtaja. Kerrankin sain suuni auki oikeassa kohdassa ja kiekaisin suureen ääneen esitykseni uudesta vpj:sta. Ehdotukseni hyväksyttiin. Kuten arvaatte, se en ole minä.

Kävimme myös lävitse ensi vuoden budjettiesitystä tiheällä kammalla, ja onneksi oli tehokas suurennuslasi matkassa, sekä budjetissa että seuraavan kolmen vuoden strategiassa oli piilosilla sekä ristiriitaisuuksia että suoranaisia tyhmyyksiä, jotka eivät totisesti ole omiaan kohentamaan kunnan taloudellista tilaa.

Tietenkin pohdittiin ja keskusteltiin ynnä evästettiin valtuustoryhmää nuorisotilakysymyksestä. (Katso edellinen postaus)
Olen iloinen siitä että oma ryhmäni otti asian vakavasti ynnä vakuuttui perusteluistani vaatimukselleni.

On tosi noloa, jos Lopen Ensimmäisen Nuorten Puolesta Taistelijan (v. 2003) oma puolue ei tukisi tällaista asiaa.
Klik, klik, näkyy tekstitkin

Katsotaan minkälaisella pieteetillä avaudun tästä aiheesta huomenna valtuuston jälkeen.

On näköjään tulollaan varsin työteliäs lautakunnan kokouskin tällä viikolla. Jokin on nyt oudosti. Listalla on koottuja selityksiä hallinto-oikeudelle, vastineita ja oikaisuvaatimuksia.
Rähmä.

Leenatädin kanssa mentiin vielä kokouksen jälkeen Lopen kirkkoon laulamaan kauneimpia joululauluja. Laulamassa oli myös joukko ensi vuoden konfirmoitavia. Kun pois lähtiessä jäimme seurustelemaan tuttujen seurakuntalaisten kanssa, nykäisi moni penska takinhihasta ja tervehti (oli silloin selin keskikäytävään). Toisaalta ilahduin, toisaalta koin tuskaa nuorisotilamme kohtalonhetkien tiimoilta. Ja pientä kakopauhua siitäkin, miten asian selitän kyläni kakaroille. Lopen kunnan nuorisotoimi ei ole asioistaan paljoa huudellut, meidän kylämme tilanne on vaiettu tykkänään. Vaikka paikallisläpyskässä on viikoittain kokonainen sivun nuorisopalsta.

Nyt odotan että saan laittaa pellit kiinni. Hellasta.

Odotan myös tiistaita, että saan varmistuksen siitä että sekä Mary että Aapo ovat selvinneet sektiosta onnellisesti. Ja vävyni saa ihanan 40-vuotislahjan.

Sitten menen yläkertaan McGyverin viekkuun ja seurustelemaan Kay Scarpettan kanssa.

Hyvää yötä rakkaat ystäväni, varjelkoon Herra untanne.

6 kommenttia:

  1. Oot sie reipas asioiden ajaja, ei voi muuta sanoa! Eiköhän kaikki nuortenkin asiat järjesty, kun mummi hoitaaa. Toivottavasti kissan raatelemaksi joutunut eläkeläinenkin toipuu, eikä tapa sitä emokissapuolta :) Mun kaveri oli 10 vuotta töissä terveyskeskuksen ensiavussa, ja sanoi että ikimuistettava tapaus oli nainen, joka oli mennyt tappelevan kissan ja koiran väliin. Ei olisi pitänyt, tuli kuulemma pahan näköistä jälkea :-/

    VastaaPoista
  2. Ohhoh teitin elukoitten kanssa! Onneksi kaikkien silmät ovat tallella.

    Huominen, voi sitä iloa.

    VastaaPoista
  3. Villiä on elämä siellä teilläkin.. ja juuri tätä tekstiä lukemaan aloittaessa hyppäsi Miisukissa olkani yli pöydälle, kaatoi siiderini läppärin viereen ja pakeni paikalta. Läppäri näemmä toimii, mutta olkapäässä on kynnenjäljet. Varjelusta vaan teillekin ;-)

    VastaaPoista
  4. Vähänkö JÄNNÄ päivä! Mie oon ihan täpinöissäni!
    Hauskasti kirjoitettu hurjasta tapahtumasta;D

    Ollapa joka pitäjässä oma mummi, joka ajaisi nuorten asioita ja lohduttaisi ja loisi uskoa vanhempiin. Rutistus ja tuhat suukkosta Aapolle! Onnittelut koko Aapon perheelle<3 (erityisesti tietysti synttärisankarille!)

    VastaaPoista
  5. Onnea -monestakin syystä! Mutta edellinen postauksesi sisälsi hyvän kysymyksen: kuka jaksaa jos sinä(kään) et? Meillä on samoja kysymyksiä edesä (ja takana) sekä kyläyhdistyksessä että kunnavaltuustossa. Ja jos et jaksa enää taistella niin kannusta niitä, jotka yrittävät. Joulumieltä sinne -kaikkeen!

    VastaaPoista
  6. Kay Scarpetta kuuluu myös minun tuttavapiiriin. Varsin aikaansaapa rouva ja kateeksi käy hänen keittotaitojaan. Jatkan blogisi parissa, vasta alkumetreillä historiaa taaksepäin tässä selataan. Iso kiitos jo etukäteen mahtavasta, uudesta tuttavuudesta!

    VastaaPoista