Siis kuin se kuva.
Tässä tovi sitten Liskis sai sähköpostia. Siinä ihminen tiedusteli lupaa lainata yhtä blogikirjoitustani.
Vuodelta 2011.
Oli sen G-haulla löytänyt.
Lupa heltisi ja ihminen laittoi laatimansa lainauksen hyväksyttäväksi. Hyväksytty lainaus on siis mukana syssymmällä ilmestyvässä elämäkertakirjassa. En tullut kysyneeksi kuinka julkinen tämä tuleva julkaisu on, joten kerronpa teille tarkemmin sitten kun julkaisu alkaa olla hankittavissa.
Jos tuiki tuntemattomat tämän liskonluolan löytävät onhan ihan älytöntä että se ammottaa näin pitkään tyhjillään. Eikö?
Seitsemäntoista kulunutta kuukautta ovat olleet rikkaat. Monellakin tapaa.
Niihin on mahtunut niin seurakuntavaaliehdokkuus kuin kansanedustajaehdokkuuskin. Noista jälkimmäisen kampanjointi odotetusti mut niin väsytti että siitä tokeneminen taitaa vieläkin olla kesken.
Ja kuten olette panneet merkille, en tullut valituksi Sibelius-Akatemiaan. Jos niin olisi käynyt, olisi vastarinta hallituksen järjettömiä, tuhoisia ja yksisilmäisiä leikkaus- ja kurjistusesityksiä kohtaan ollut jo salissa kokolailla topakampaa. Puhutaan näistä toiste lisää.
Yksityispuolellakin on ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita kotitarpeiksi.
Olemme McGyverin kanssa siirtyneet virallisesti LAT-suhteeseen. Asumme siis erillään. Kumpikin omassa torpassamme. Kummallakin omat touhunsa ja elukkansa. (Joo, joo, päivitän sivupalkin kun kerkiän)
Ei.
Emme ole eronneet.
Emme ole aikeissakaan erota emmekä puuttua siviilisäätyymme. Kävi vaan silleen että huomaamattamme olimme jo jokusen vuoden hamunneet yhä enemmän omaa aikaa, omaa yksityisyyttä, omia juttuja.
Kun McGyver teki raskaan päätöksen luopua Velhonpajasta (osin vaisun toiminnan, osin terveydellisten syiden vuoksi) oli jotenkin luontevaa Liskonaisen kerätä kamppeensa ja hinata oma yrtti- ja korupajansa naapurikämppään ja jättää McGyver rakentamaan kotia entiseen liikehuoneistoon. Joka siis on kyllä ihan oikea ihmisasunto.
Ja juttu toimii.
Tosin vieläkin on tarpeita, jollei hukassa niin ainakin väärässä huushollissa. Niitä sitten haeskellaan toistemme nurkista ja kuskataan edestakaisin.
Vieläkö haluatte lisää?
Aha, no kerron silti sellaisen tosiasian että goretex viihtyy toimintakuntoisena ihmisen sisuksissa noin viisitoista vuotta.
Net jotka ovat kanssani pitempään kulkeneet, muistanevat että muinoin sairastuessani jouduin pienen leikkausonnettomuuden kohteeksi. Siitä seurasi tietty kaikkea harmia, mutta myös verisuoniproteesi joka goretexista laadittiin ja asennettiin ohitusleikkauksella tuonne lantion tienoille toimittamaan tuiki tähdellistä eliksiiriä takajalkaani.
Se siis oli mennyt vuosien mittaan tukkeeseen ja vissiin vähän haperoksikin. Syyskuussa verisuonivelho lopulta komensi Liskiksen leikkuupöydälle ja asensi uudet letkut. Ei käy lääriä kateeksi, papereissa lukee jotain hankalasta ja vaativasta leikkauksesta.
No kyllä kai. Koskas leikkaukset ovat mun kohdallani menneet oppikirjan mukaan. Mutta säästän teidät tällä kertaa iljettäviltä yksityiskohdilta ja totean että leikkaus onnistui siltä osin että nyt veri taas kiertää eikä välitöntä kuoliovaaraa taas liene näkyvissä vuosikausiin.
Leikkaushaavatkin menivät umpeen hyvissä ajoin ennen joulua. Reilut kaksi kuukautta ravasin haavahoitajalla ja viimeiset pari viikkoa hoitelin haavani itte, kunnes suostuivat pysymään kiinni. Kaikki pohjoisen pallon puoliskon stafylokokki aureukset lukuunottamatta metisilliini resistanttia kokoontuivat bileisiin nivustaipeisiini, missä ne leikkaushaavat siis sijaitsivat.
Kuvitelkaa itte loput.
Mutta sen koommin en ole Harrikan kanssa juur ulkoillut. Lukuunottamatta pitkiä reissuja koiran kanssa.
(Koiran?
Joo, kerron hänestäkin toisella kertaa.)
Keppikävelyllä olen pärjännyt. Enkä ole kaatunutkaan. Kuin kolmasti. Mutta mitään ei mennyt rikki.
Nyt lienee syytä käpertyä rullalle täysnätin punaisen alle. Jotta aamulla olis sen verran silmät auki että näkisin lukea päivän tekstin messussa.
Sohvan sarjalla tuo täysnätti punainen, Albert Järvinen, sopraano, 1,5 v.
Itte sohvalla Rouva Onerva, jonka kymmenettä syntymäpäivää liputetaan kautta maan kesäkuun alussa.
Edit Piaf: Jos nyt erityisesti kiinnostaa tuo verisuonijuttu, niin mene ihmeessä Läärit -kategoriasta lähemmin tutkimaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti