keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Uusi vuosi - vanhat kujeet


Ainakin miten vuoden aloittamiseen tulee.

Viime vuonna tähän aikaan kärvistelin vatsavaivoissa. Kun oli ne labrakokeet.

Nyt aloitin uuden vuosikymmenen vuosikymmenen flunssalla. Vai liekö tämä jo oikeaa influenssaa. Kipeilen, niinkuin Stansta sanoo.

Olen pääsääntöisesti nukkunut, yskinyt, käynyt pissalla ja teenkeitossa. Ja nukkunut. Ja napsinut buranaa ihan suosiolla. Jopa kuume nousi viime lauantaina todistettavasti likelle kolmeakymmentä yhdeksää. Tosin vain hetkeksi, mutta se sai minut olemaan iloinen elimistöni tavasta pysytellä kuumeettomana. Vaikkakin tauti siitä venyy.

Uutena vuotena tein Amerikkalaista munasalaattia. Sovellettua, tietty. Ohje on saatu niin kauan aikaa sitten ja hukattukin, että salaatista tulee nykyään kutakuinkin omani, eikä sillä ole juurikaan tekemistä alkuperäisen kanssa.

10 kohtuullisen kovaksi keitettyä ja hienoksi hakattua kananmunaa
400 g raejuustoa (nyt oli rasvatonta koska se oli puoleen hintaan kaupassa)
1 tuubi majoneesia (kevyt-, koska sekin oli halvennuksessa)
1 sipuli, hienonhienoksi pilputtuna
suolaa
mustapippuria
valkopippuria

Tämän helpommaksi ei tarjottavan valmistaminen mene:
kaikki aineet vaan isossa kulhossa suloiseen sekamelskaan ja jääkaappiin tekeytymään, kunnes on aika aterian.

Yleensä teen majoneesinkin itse, mutta nyt en jaksanut.

Kaikissa vanhoissa elokuvissa, tv-sarjoissa ja kirjoissa syötetään jenkkipoloisille sairastajille kanakeittoa. Minulla ei ollut tarpeita kanakeittoon. Eikä oikeastaan haluakaan SELLAISEEN kanakeittoon, joten väsäsin ikioman tautikeiton.

Laitetaan kolmen litran kattilaan kolme-neljäsosaa vettä kiehumaan, 3-4 lihaliemikuutiota sekaan. Sitten kurkitaan pakastekaapista vihannesvalikoima. Löytyi kahta sorttia wokkitavaraa ja puoli pussillista perunasipulisuikaleita. Sekaan vaan. Vähän pippurisekoitusta, tabasconkaltaista chilitöhnää, liraus valkkarietikkaa eikä yhtään suolaa.

Siinä ne hellan nurkalla aikansa tohisivat. Lihaliemi ja voimakas chili tekevät ihmeitä kipeilevälle ihmiselle. Varsinkin kun pelkkä kuuma tee alkaa taas kyllästyttää vaikka sen nauttisi minkälaisessa yrttimuodossa.

Olisi kai tässä paljonkin kerrottavaa ja pohdiskeltavaa mutta en jaksa. Hinasin jo peiton ja tyynyn alakertaan viettääkseni loppuyön sohvalla. Kuiva hakkaava yskä ei ole soveliasta seuraa aviovuoteessa.

7 kommenttia:

  1. Kaunis maisema, mutta niin hitsin kylmä hrrrrrrrrrr. Ei voi olla totta, sinun pitää parantua, minulla on niiiiiin ikävä sinua ja meidän pitää yrittää jossain vaiheessa tätä vuotta jo tavata, pistetäänhän muhimaan siskoseni, jookosta? t. otto-Kristiina

    VastaaPoista
  2. Paranemisia!! Olisi muuten yksi "työtarjouskin", jos haluaisit tulla puhumaan sovittelusta nuorisoalan ammattilaisille! Parempaa tätä vuotta sinulle ja perheelle. Meidän uusista karvakorvista ja Villestä löytyy kuvia osoitteesta: http://kollit.blogit.fi

    terv. Sari

    VastaaPoista
  3. Koetahan parantua,niin sitten on varmaan uden vuoden uusienkin kujeitten aika :) Täytyy joskus kokeilla tuota munasalaattia.

    VastaaPoista
  4. Nukuhan rauhassa tauti pois.

    Minäkin nappaan amerikansalaattiohjeen talteen ja teen kunhan olen raejuuston lähettyvillä.

    Kiitos lumikuvasta :)

    VastaaPoista
  5. Näen sut sieluni silmillä kohimässä siellä ja tassuttelemassa villasukkinesi teepannulle. Koitahan toipua ja anna Roosan selässäsi lämmittää. (Näitkö sen Roosan ja Epsoon kuvan 'varpaisilla'..? Ihana ♥ )
    Mä yritän alkaa tehtailemaan sitä "luvattua vihreää" piakkoin, että saat lisää lämmikettä.
    Paranemishalaus! Eikun kaksi!

    VastaaPoista
  6. Hyviä vuodenalkuja. Koitahan parantua - yrteillä tai keitoilla tai sitten ihan tohtorin lääkkeillä. Toivottavasti ei ole influenssaa. Terveisiä Kirkkonummelta. Marja-Leena

    VastaaPoista