Uusi nisäkäslaji

Edit Piaf tässä hei!

Kaktuskurkkumanaatista on saatu kuva.

UUTISIA

Eteläisessä Hämeessä on tänään tehty havainto harvinaisesta nisäkäslajista. Kyseessä lienee eksoottinen lamantiinien heimoon kuuluva Cactaeae Pharynx Manatus, joka voidaan suomentaa Kaktuskurkkumanaatiksi.

Tämä harvinainen, arvaamaton, mutta useimmiten sävyisä uusi laji on lähes harmiton ihmiselle. Vastakarvaan silittämistä on syytä välttää, samoin suusuudelmia.

Näkyvimmät tuntomerkit todellakin viittaavat manaattiin, joskin tämä yksilö kulkee kahdella jalalla ja välttelee suoraa auringonpaistetta. Lähemmin tarkasteltuna voidaan havaita pallomaiset muodostelmat juuri korvien kupeessa, jos on mahdollista kurkistaa nieluun, on nähtävillä selkeä tulipunainen vyöhyke juuri kitalaen ja takahampaiden yhtymäkohdassa. Nisäkkään ääntely muistuttaa läheisesti rikkinäistä vinyylilevyä, myös äkäinen varis saattaa tulla kuulijan mieleen.

Kaktuskurkkkumanaatin ruumiinlämpö näyttää olevan ensimittauksen tuloksena noin 100,4 F. Lisätuntomerkkinä voidaan mainita pienillä nypyillä oleva pisamainen iho, jonka jokaisesta nypystä kasvaa vaaleahko hiusta muistuttava karva. Ihon pinta on lämmin mutta kovin nihkeä.

Kaktuskurkkumanaatin ruokavaliosta ei ole tarkkoja tietoja, mutta viimeksi se nähtiin hörppimässä kuumaa mustikkakeittoa.

Irlanninkaljukoira ja muuta parveke-elämää

Me olemma Roosan kanssa olleet tänä ehtoona kovin reippaat.
Roosan kaukoystävä, Aku-vanhus lainasi Roosan toivomuksesta trimmerin ja vietimme ripeät puolitoista tuntia (sisälsi yhden tupakka- ja vesitauon) parvekkeella surrailen. Nyt Roosa on kylppärissä vesikipon kanssa kuivumassa. Kohta lähdemme iltapissalle, kunhan vielä vähän hämärtyy.

Sitä ennen on itsekin kuivuttava sen verran että saan karvat roskikseen ilman että ne tarttuvat hikiseen kehooni kuin liimattuna. En laita nyt kuvaa, koska Roosa siitä takuulla pahastuisi ja saattaisin itse saada syytteen eläinpornon levityksestä.

Odottelen Blondiamme tänne - liäisiin espoolaisvahvistuksella lauantaiksi. Toivottavasti suunnitelmamme toteutuvat.

Varhemmin illalla oli jo niin lämmintä että pahaa teki.

Onneksi partsi on itään päin ja ehtii hyvin jäähtyä iltaan mennessä. Silloin siellä on ihanaa istuksia.

McGyverin luvalla tämä kuva on täällä. Korvassa kihlakorvis, johon suuren päivämme koordinaatit on kaiverrettu... minulla on se valkokultainen sormus.

Kas tässä äitienpäiväpuuni. Jostain syystä se meille saavuttuaan suuttui silmittönästi ja pudotti kaikki kukintonsa ynnä juureen istutettujen miljoonakellojen kukinnot. Toinen kelloraasu jopa heitti henkensä, enkä voinut sille mitään. Sittemmin purin koko istutuksen, vaihdoin mullat, istutin uudelleen ja pim! Nyt rakennetaan kukkaa elämän riemussa.

Lopuksi eritoten Riepulle pohjoiseen kuva osasta yrttejäni. (kuvakulma etelään)

Vasemmalla McGyverin vauvat, kokolailla tuhtia chiliä. Seuraavaksi tyttöjen yrttiä, rohtosalviaa, toista satoa kasvaa, joka on ihan älyttömän monikäyttöistä. Sitten se kissankaluama ruohosipuli. Saviruukussa kasvaa basilikastakin jo toinen sato tänä kesänä, seuraavaksi edelleen basilikaa, erirotuista, sitten limeoreganoa ja paljon timjamia. Muut eivät mahtuneet tähän otokseen. Niistä sitten toiste.

Nyt pitää päästää Roosa kylppäristä ja siivota partsi.
sitten voinkin vielä istahtaa yövalkkarille hetkeksi.
Enkö voikin?

Ruohosipulivaras

Tiedättehän että parvekkeeni muuttuu kesäisin yrttitarhaksi?

Tänään selvisi syyllinen ruohosipulipuskani matalaan muotoon.

Ja Casper vaan lojuu auringossa. Vanhat luut kaipaavat lämpöä
Me ihmiset emme enää.

Virallinen lämpötila oli äsken 27.4 astetta, en aio mennä ulos maistelemaan totuutta.