sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Kappas vaan, otsikko oli unohtua...

Minulla on pää täynnä kerrottavaa ja ihasteltavaa. Samoin kuin epävarmoja mietteitä. Niinku nyt tuo asuminen. Mutta onhan tässä vielä kolme viikkoa aikaa löytää pesueelle sija. Jostakin.

Moni on valitellut blogiväsymystä ja - turtumista. Minä olen kaivannut vähemmän väsyttävää kiirettä, jotta jaksaisin useammin leuhtoa täällä. Mutta kun ei mitenkään kerkiä ja jos kerkiää, olen niin hiton väsynyt etten jaksa ladata kuvia saati jaksotella asioita mihinkään luettavaan järjestykseen.

Niinpä keskityn laatimaan viikon jutut paikalliseen ja vielä ensi viikon tuherran kylälehden kanssa. Sitten sen pitäisi olla valmis painoon.

Niin.
olen edelleen olemassa ja niin työllistetty etten ole ehtinyt panikoida edes tämän kodinetsintäkiireen vuoksi.

Sen verran kerron että kulunut viikonloppu meni sunnuntain vassarikokousta paitsi tykkänään yksityisesti, oli yövieraspariskunta ja juhlittiin siinä McGyverin viiskymppiset perusteellisesti.

Olen myös saanut mukavaa palautetta kirjoituksistani paikallisläpykkään, sellaisiltakin, jotka eivät minua tunne saati tiedän kuka niitä juttuja kirjoittaa. Sellainen tuntuu hyvältä.

Tässä teille tämän viikon kevennys:

Kuunnelkaa tarkoin ja miettikää. Esimerkiksi sitä että tässä me nyt olemme sen pestyn kaulan kanssa. Ihan niin kuin Kekkonen aikoinaan varoitteli.

Menen lipaisemaan loput punaviinit lasistani ja kipuan orrelle Nora Ephronin kanssa. Muistatteko, Sydän karrella?

Nukkukaa hyvin, muistakaa iltarukouksessa myös lähimmäisiä ja vaikka Puolan kansaa järkyttävän viikonlopun voimaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti