Mitä ihmettä?

Mitä ihmettä? kysyn nyt minäkin. Ja pahoittelen tosi pitkää poissaoloani täältä luolastani.

Jotenkin aika vaan on kadonnut... bittiavaruuteen?

No, onhan tässä tietty ollu vähän puuhasteluakin, mutta ei kait sen tarvitse tarkoittaa sitä että jätetään lukijat tälleen oman onnensa nojaan ja näin pitkäksi aikaa. Hyi Liskis, hyi, hyi.

Vaikka aikaa on kulunut kalenterin mukaan ihan kiitettävästi, tuntuu että maailma polkee paikallaan. Okei, uudet pakkaset ja kevyt lumipeite hurauttivat vuodenulkua mukavasti eteenpän ja aurinko antaa oman osansa. Kohta voi kytkeä autopilotin manuaaliohjaukselle.

Pesue

Koko meidän pesue voi mainiosti. Kerrassaan mainiosti. Tämä muutto on tehnyt meille ihmisille sekä henkisesti että fyysisesti oikein hyvää. Täällä on tilaa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Olemme tainneet juuri tällaista elämänmuotoa kumpainenkin kaivata pidempään.

Kissat ovat asettuneet tyytyväisinä uuteen valtakuntaansa alkuaikojen parin karkailun jälkeen.

Ja Roosa. Ihana, rakas, höppänä Roosa-vanhus! Hän on taivaassa. Eiku, miten tämän sanoisin, hän elää uutta nuoruuttaan. Kun Lopella jo ounasteltiin edellistä talvea neidon viimeiseksi, on tilanne täällä vallan muuta. Päivitt'äiset laukkaharjoitukset pitävät likan kuosissa ja vatsan toiminnassa. Tokihan jäykkyys jo niveliä karhii, kuulo on heikentynyt ja kaihi rajoittaa maailmankuvaa. Hän kuintenkin ottaa uuden virkansa liikkeen maskottina hyvin vakavasti ja vastaanottaa asiakkaat asiaankuuluvalla hymyllään.

Velhonpaja

Velhonpaja käy ja kukkuu. Tosin laiskanlaisesti vieläkin. Elämä on vaatimatonta mutta niukkaa.

Mutta olihan sellainen tila odotettavissakin alkukuukausina.
Palaamme aiheeseen tuonnempana. Mutta vähän voisin vilauttaa tekemisiäni:

 Elektrolyyttikuparia korukivin.

 Oili-sarjan ranneketju, pronssia

 Kupariranneketju

Ja lopuksi Velhonpajan esikoinen, Velhonkääty.

Käsinpunottua pronssia, tämä kappale on tosin jo myyty, mutta kauken aikaa syntyy lisää. Tässä kivinä ametisti, vaihtoehtoina mm. ruusukvartsi/aventuriini, karneoli/vuorikristalli. Toki teen tilauksesta ihan tilaajan toivomusten mukaisista kivistä.

Houkuttaako? Kysy ihmeessä lisää!

Velhonpaja löytyy myös Facebookista...

Muilta osin  kevättalvi valkenee jokseenkin mukavasti.
Terveydenhuolto- ja palvelupuolella on vähän kankeaa, elokuussa ryhdyin hakemaan minulle kuuluvaa vammaispalvelua Kankaanpään kaupungilta. Jo pelkän lääkärintodistuksen saaminen kesti yli kaksi kuukautta. Sitten kuppasin turhautuneena vähän itsekin hakemuksen kanssa ja jo joulukuussa kävi sossuntätikotikatselmuksen tekemässä.
Nyt sitten vaan odotellaan. Kas kun laissa sanotaan että päätös vammaispalveluhakemukseen on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Eikähän se aika ole vielä täynnä.

Niin että täällä lusitaan.

Toinen hauskuus on tämä minun sekalainen allergiani.   Johan piti keskeneräisen juurihoidon päältä paikan irrota niin että juuret olivat vallan valtoimenaan. Siinä kiireessä ei tietenkään ollut sitä, SITÄ puudutusainetta käytettävissä. Hammas juurineen putsattiin siis ilman aineita ja pantiin kansi päälle toviksi. Meininki oli että kahdessa viikossa hammashoitolaan saisivat sen aineen. Onneksi soitin eilen ennen lähtöä ja tiedustelutoimen tulos oli että ei ole ainetta tullut. No enpä minäkään mennyt. Muistutin etten ota vastaan myöskään laskua.

Mutta nyt on Liskonaisella mukavaa hommaa! Ihan kohta on 112 -päivä!

Se tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että piskuinen AVH-kerhomme täällä Kankaanpäässä tekee täsmäiskun paikallisen suurmarketin edustalle jakamaan tuikitärkeää tietoa ynnä vaikka kuumaa mehua.
Onkin ollut vähän ikävä näitä juttuja. Vaikka on meillä oikeesti oikein kiva porukka kerhossa. Viimeksi käytiin keilaamassa, monet ihan ensi kertaa.

Huhhuh!

Sainpa päivitetyksi!
Nyt on vaihdettava ohjelmaa ja puserrettava juttu seuravaan AVH-lehteen.

Ulkoilkaa ja rakastakaa! Silleen saa parhaat irti elämästä!