perjantai 20. marraskuuta 2009

Tulkoon joulun valo...

.. ja tulihan se. Siis valo. Oikeammin Jouluvalot Läyliäisiin.

Ihan käsittämätöntä, miten valtavasti kyläläisiä kokoontui seurantalomme edustalle jo hyvissä ajoin ennen ilmoitettua aikaa. Ihan tarkkaa selkoa lukumäärästä ei siinä vesisateisessa pimeydessä saatu, mutta laulumiesten arvion mukaan väkeä oli enemmän kuin tavallisesti vapunaattona. Vappuisin nääs pitäjämme mieskuoro kiertää kylät esittäen vappulaulukimaran kyläläisille.
Hyvin omintunnoin voin siis kehua että lähemmäs puolitoista sataa kansalaista oli paikalla.

Niin että mitäkö varten?

No niitä jouluvaloja sytyttämässä tietenkin. Näytinhän teille sen mainoksenkin.

Tilaisuus alkoi siis iltakuudelta ja säkkipimeässä. Katsokaas kun ne joulutähdet piti sytytettämän varttia yli kuusi ja sytytettiin myös. Juuri sillä kellonlyömällä.
Ja kun ne ovat samassa linjassa katuvalojen kanssa, oli kylä tietenkin pimeänä siihen asti. Toki olimme jo ehtopäivällä sytyttäneet kuusikymmentä roihua raitin varteen. Uskokaa vaan, oli muuten Suomen rumimmaksi kyläksi rankattu Läyliäinen aika komea näky kun silmän kantamattomiin raittia valaisi luonnontulet.

Voitte vain kuvitella sen älähdyksen mikä kyläläisiltä lipsahti kun kesken laulun syttyivät - ensin ne joulutähdet ja vähitellen myös katuvalot. Ja spontaanit aplodit päälle.

Jälkeenpäin siivotessamme, totesimme muutaman järjestäjän kanssa että kyllä totisesti voi sanoa kylmissään ja kaatosateessa tutisten olevansa onnellinen!

Valitettavasti kuvasaalis jäi niukaksi. Sen verran sain omalla kamerallani aikaan etä näette aavistuksen illastamme. Saan kyllä kuvia muiltakin, julkaisen niistä lehdessä onnistuneimmat.

Arvatkaas vaan mistä tämä joulupukki on peräisin?
Tiesin että ette hoksaa, ei suinkaan Korvatunturilta vaan hän on "alimarsalkka Nieminen", entinen nuopparilainen. Yksi niistä, jotka ovat alttiita tulemaan apuun, kun mummi kutsuu.


Tästä saa oivan käsityksen sääoloista, mutta myös yleisön ilmeistä.
Kyllä taas kannatti pistää itsensä (kirjaimellisesti) likoon kyläläisten vuoksi.

Nyt loppuu tämä jaaritus. Menen istumaan olohuoneeseen jalon juoman (ja tietenkin McGyverin) kanssa nauttimaan hyvästä kotimaisesta musiikista. Saattaa mukaan eksyä jotain herkkua 60 -70 -luvun progestakin...

ps. meille tulee ensi viikolla, parhaassa tapauksessa jo viikonloppuna musta-valkoinen Tytti-neiti. Ette takuulla arvaa, mikä hän on...

3 kommenttia:

  1. Saatoin kuvitella tekstistäsi illan tunnelman ja toivoin että olisin ollut teillä mukana!

    VastaaPoista
  2. Mä taas olin jo tekstien kautta mukana -onneksi kuivin varpain...

    VastaaPoista