Enkelten päivä

Tänään on siis tuo Mikkelinpäivä. Monipuolinen kristillispakanallinen juhlapyhä.

Oivallinen yhdistelmä.

Meillä täällä Lopella vietetään myös vanhemman väen kirkkopyhää. Kävin aamusella piii-itkästä aikaa messussa. Ensi kertaa uuden isotekstisen virsikirjani kanssa. "Oma" penkkini oli taas tyhjä, vaikka etummaiset ja penkistäni taaemmat olivat täynnä mummoja rollaattoreineen. (Harley ei ollut mukana, koska se "oma" penkkini on juuri tarkoin valittu istuinpaikka sekä nähdäkseni liturgin kasvot, laulettavat virret ja siitä on helppo kivuta ehtoolliselle ihan vaan kepin kanssa). Kelpasi myös Leena-Tädille, joka oli kuskina. Leena-Täti on Leena-Täti siksi että hän on edellisen avopuolisoni isän veljen leski. Siis melkein sukulainen. Älkää kyselkö enempää, tarpeeksi sekava selitys tuokin.

Saarnamiehenä meillä oli iloinen ylläri: Turun Merimieskirkon pastori Sasa Lehtinen. Mikäli käsitin oikein, olivat Rahtarit ojentaneet yhteistyökätensä ja ainakin tänään Sasa merimiespastorina piti loistavan enkelisaarnan seurakunnallemme.

Minulle tämä oli kerrassaan ajankohtainen juttu. Koko messu, sen sisältö ja tunnelma että vasitenkin Sasan saarna osui ja upposi. Enkelten kanssahan minäkin olen viimeiset kymmenen vuotta kulkenut ja viime vuosina olen heitä tuupannut eteenpäin milloin minnekin kun kutsu on minut yhyttänyt. Ehtoollisella sainkin preesensyhteyden kiittääkseni ja saadakseni uutta voimaa jatkaa tehtävääni, jonka Herra minulle antoi. Aamen.

Minun on pakko vielä lopuksi lainata Tallinnanreissulla kohtaamani uuden Pirjo-ystävän eilistä sähköpostia:

"Vietin tänään muutaman tunnin blogissasi ja sen perusteella kyllä olisin ollut valmis väittämään, ettei tuollaista oikeesti voi olla olemassakaan. Onneksi tapasin sut livenä ja vakuutuin, että kyllä sittenkin voi:)"

Enkelit ovat Herran sanansaattajia. Heidän persoonansa on HENKI, heidän tehtävänsä on ENKELI. Näin Sasa-pastori meille tänään vakuutti ja minusta se kuulostaa hyvin oikealta.

Tämä postaus toimittakoon myös matkakertomuksen virkaa.

Olkaa enkeleitä toisillenne.

Satunnainen matkailija

Sanotaan että jokainen matka on pyhiinvaellusmatka.

Ja Hannele paratiisissaan sanoo "Jos ei ole kykyä nähdä seikkailua kotimatkalla ratikassa, niin ei sitä näe, vaikka matkustaisi maailman toiselle puolelle."

Olen viettänyt upean pyhiinvaellusretken ja suuren seikkailun. Kotona odotti ruokapöydän päällä neljä koneellista puhtaita, taiteltuja ja pinottuja pyykkejä. McGyver oli käyttänyt vapaapäivänsä hyödyksi (!) ja kytkenyt pesukoneen toimintakuntoon ynnä leikkinyt pikku pyykkäriä.

Hykertelen nyt onnesta ja palaan tuonnempana varsinaiseen matkakertomukseen.

Nyt menen vetämään lakanoita.

Ja lopuksi: Kiitos, rakkaat ystävät kommenteista ja osanotosta Casperin kuolemaan. Casper oli suuri mies.

Herra olkoon kanssamme tänäkin yönä.

Liikkuvia kuhmuja

Karavaani kulkee...

Onervan massussa on liikkuvia kuhmuja. Pesä on valmiina ja koemaattukin moneen kertaan. Taitaa kelvata. Reilu kolme viikkoa vielä, taitavat syntyä juuri ennen Susikairan Deetä.

Haku on ollut vielä tänään kova. Ei vaan löydy Cassua mistään, ei pihalta, ei vintistä ei mistään kolosta. Jotenkin niin kovasti liikuttaa eläimen ikävä. Roosakin on vähän hämillään.

Minä lähden huomenna Tallinnaan. Seuraneidiksi. Irja-ystäväni meni taannoin tietämään Irvinistä kaiken tietämisen arvoisen ja yksi uhkeita voitoista oli tallinnan päiväristeily. Tämä viikonloppu rimmasi hienosti ostoslistani kanssa, joten lupauduin ilmaiselle matkalle mukaan. Ja kun vielä Margaret puolisoineen on menossa samalla laivalla samaan paikkaan, hoituu kyytikin oivallisesti.

Saatan lauantaina krapuloissani kertoa jotain kivaa, tai sitten perjantaina tai en ollenkaan.

Olkaa nyt kuitenkin siivosti. Menen laittamaan lisää puita pesään.