Tylsyyden syvin olemus II

Mitä kauemmas säryt kaikkoavat, sen tylsemmäksi elämä muuttuu.

Tarkoitan tietenkin sitä, että vointi on mitä mainioin, mutta mihinkään ei ihmispolo silti kykene. McGyver tuossa putsaa Tapani Kansan pilttuuta ja tarjouduin kastelemaan Kansan lannoittamalla vedellä kukat, koska tänään on kukkien kastelupäivä. Helppo nakki, eikö vain? No ei vain. Minun(kin) taidoillani kelaamiseen tarvitaan kahta kättä ja samalla pitäisi kanniskella parin litran kannullista paskavettä. Eihän sellainen onnistu mitenkään. Kokeilkaa vaikka.

Muista aktiviteettiyrityksistäni en edes viitsi mainita. PAH!

Mutta sen sentään mainitsen suurella ilolla, että Stansta tulee ihan kohta Lopelle!
Jippiii! Eikä sillä ole juurikaan kiirutta heti poisi.

Senkin mainitsen että Kersantti Karoliina välitti tänään iloiset terveiset maailmalta. Hän oli tyttökaverinsa Toukohousun ja uuden iskänsä kanssa viettänyt pari kuukautta pääkaupungissa ison sussarin kanssa. Kertoipa paljon muutakin, mutta pääasia on että tyttö voi hyvin ja ilahduttaa uutta kissakaveriaan sekä isäntäänsä kybällä!

Ja sitten sitä lunta. Ihan vaikka loppukevennykseksi. Eilisehtoona ja viime yönä talomme etelänpuoleiselta katolta tulivat lumet oikein äänen kanssa alas. Nyt olen siis entistä tiukemmin uppeluksissa kotonani. Mutta ei hätää, kävelevät ihmiset kyllä pääsevät tänne.

















Jaahans, ei lataa kuvia tänään tämä systeemi. Palataan asiaan tuonnempana.