Tylsyyden syvin olemus

Viikko on nyt hupaisasti vierähtänyt rullaillessa istuvilteen pitkin ja poikin. Pääsääntöisesti kuitenkin ihan kotioloissa. Keskiviikkona piipahdin siellä vauvakahvilassa, jossa yksitoista uutta kyläläistä vihittiin alkuperäiskansalaiseksi Läyliäisten kylään. Ei siellä tokikaan olleet kaikki viime vuotiset vauvat, joten väkiluvun lisäys on ollut melkoinen. Mahtuipa joukkoon kahdet kaksosetkin.

Reissu rasitti kuitenkin yllättävän paljon, vaikka invataksilla huristelinkin mennen tullen. Invataksinlla siksi että tämä Meyra on kompakti tapaus, ei mene mitenkään kasaan ilman työkaluja. (tässä kohtaa piti oleman linkki, mutta nyt näyttää siltä että juurikin näitä tuoleja ei ole enää olemassakaan.)

Eilen päiväohjelmaan kuului mestarillinen suoritus: vaatehuoneen siivous. Minähän en mitään siivoa, sitä varten minulla on McGyver. Avustavia hommia kyllä teen. Eilinen avustava oli omien hyllyhen sisällön perkaus. Tuloksena suuri pahvilaatikollinen käytettyjä, mutta ehjiä ja puhtaita vaatteita, jotka naapurin Kirsti tulee noutamaan edelleen toimitettaviksi Pietarin katulapsille.

On se muuten jännää että heille kelpaavat ihan missä kunnossa hyvänsä olevat vaatteet . Ei väliä väristä tai muodikkuudesta. Kunhan on vaate päälle. Menepä tarjoamaan suomalaisille nuorille, vaikka kuinka huonossa jamassa oleville, samaa tavaraa... Pietarissa ne otetaan suurella ilolla vastaan. Oletan että parhaimmat ja trendikkäimmät päätyvät oitis mustan pörssin "tarjouskoriin" ja tulot hyödynnetään muuhun elämiseen. Mutta onpa jotain myytävää sitten.

Eilen, kun kipsauksesta oli kulunut viikko, kokeilin vessareissua kyynärsauvojen kanssa. Onnistui se, mutta tasapainoni ei ole ollenkaan siinä tilassa että yksin uskaltaisin sitä kokeilla. Palannen asiaan seuraavan kerran ensi viikolla jumpattuani itseäni vähän lisää.

Muuten on ihan liian tylsää.
Vaikka olen mielestäni melkoisen laiska ja mukavuudenhaluinen, huomaan nyt olevani surkeassa jamassa tekemisen suhteen. Siis tylsistynyt.

Ainoa lohtu oli avunpyyntö eräältä yhdistykseltä vuosikokousasiakirjojen suhteen. Senkin ilon menetin kun siirsivät kokoustaan kolmella viikolla. Osan kerkesin kyllä tekemään, mutta silti.

Nyt valmistaudun kahviemännäksi, pari tuttua ladyä on tulossa visiitille...