Vauvat ovat keksineet uuden hoitotädin. Roosa on paikoitellen ihan kurjuudessa niitten kanssa. Varsinkin silloin kun Onsku katoaa paikalta ja koira jää lapsenvahdiksi. Suuhun ne änkevät. Ja tassuille ja jos toinen on makuulla, sen selkään on IHAN pakko kivuta.
Eikä mami anna edes murista niille.
On niillä vielä melkoinen kokoero.
Vähän täytyy vissiin olla varuillaan ettei tule kolhituksi pientä vahingossa.
Noh? Mihinkäs sitä nyt?
Leevi Madetoja on selvästi Roosalle mieluisampi. Kersantti vähän pelottaa, kun se liikkuu paljon rivakammin ja tekee äkkinäisiä liikkeitä. Väliin lipsahtaa murahdus. Ihan pieni.
Eikä Onerva ole milläänkään. Hyvä vaan kun joku vahtii niitä hirviöitä, se vissiin tuumailee.
Nyt ne meni taas tissille. Roosan mielestä taitaa olla silmiä ja sielua hivelevää tuijotella niitä.
Eikä Onerva ole milläänkään. Hyvä vaan kun joku vahtii niitä hirviöitä, se vissiin tuumailee.
Nyt ne meni taas tissille. Roosan mielestä taitaa olla silmiä ja sielua hivelevää tuijotella niitä.
Roosa ja Leevi on ihan saman värisiäkin :)
VastaaPoistaRoosalla on kyllä noissa vipeltäjissä kova vahtiminen kun vauhti lisääntyy.
VastaaPoistaKuten jo puhelimessa totesin, mun kissat on aina olleet jotenkin koiramaisia. Perinne taitaa jatkua, ainakin jos kasvatustädistä mallia otetaan. Antaakohan Roosa ikinä anteeksi, kun Leevin vien.
VastaaPoistaMuutama tunti. Muutama hikinen tunti, ja kaikkien viime hetken asioiden raapiminen kasaan, eikä tarvitse töitä neljään viikkoon ajatella.
Onneksi olen asemassa, jossa kun oven laitan kiinni työpaikan päätteeksi, niin työasiat jää sinne. Enkä ole antanut hlökoht. puhnroa kellekään siellä, työkännykkä jää työpöydälle.
Kotikotona, vanhempien luona siis, kävi naapurin kissa aikoinaan hoitamassa koiranpentuja...Istui pentulaatikossa ja maukui, ja iloiset partispenskat pisti häntää solmuun jne. Poiskaan ei lähtenyt, ja tiesi tasan tarkkaan, koska emo sallii sen vierailut. Uskovaisten tavara on yhteistä, taisivat tuumata.
Ihanaa viikonloppua, mulle tän illan rituaaleilla onkin ihan erillinen merkitys, kun voi rauhoittua kunnolla lomaa kohti.
Hanna
Ei voi kuin huokailla ihastuksesta, ihania karvapalleroita. :)
VastaaPoistaKissa ja koira -yhdistelmästäsi tulee mieleeni tarina lapsuudestani. Meillä oli aina kotona paljon lemmikeitä. Eräs yhdistelmä oli kääpiökani ja saksanpaimenkoira. Suuresta kokoerosta huolimatta, koira pelkäsi silminnähden kääpiökania, vaikka olikin ulkona niin äijää, niin äijää.
ST
Ihania kuvia jälleen! ♥
VastaaPoistaHuomenna nähdään, jee!!! Alkaa aamuinen huono olo hellittämään kun olen päivän mittaan lipittänyt puolitoista litraa sitä persikkavissyä. Vähän kun viilenisi, niin yritän syödä jotain. Kunnon kylpy ja ajoissa nukkumaan. Eiköhän sitten jaksa..?!
Roosa on niin söpö ja Leevi ihan syötävän suloinen! <3
VastaaPoistaTäytyy myöntää et luutaa on jo odoteltu =) mut hiljaa hyvä tulee. Anna sen vaan muhia!
Ihania, kurkin kuvia jo toiseen kertaan <3
VastaaPoistaVoi mikä lapsenvahti!
VastaaPoistaAivan ihastuttavia kuvia.
VastaaPoistaIhmisetkin voisivat useammin olla toisilleen sellaisia kuin nämä kissat ja koira...
Meidän kissa sai antibioottikuurin seurauksena hiivatulehduksen korviin. :/ Päivystävällä lekurilla kävimme la aamuna.
VastaaPoistaEli nyt pillerin syöttämisen sijasta laitamme 2 eri korvatippoja. Ei mikään ihan helppo tehtävä, kun on kattila kyseessä.
Toivottavasti siellä kaikki ok karvapalloilla.
ST