- Mitä ihmettä sä täällä teet?
- Mä kutitan.
- Aha, oliko äsken ukkonen?
- Miten niin?
- No kun tuntui että salama olis välähtäny
- Jaa, siellä sataa lehmiä.
- Otiksä niistä kuvan?
- No kun koira halusi pissalle, mutta se pelästy niitä lehmiä ja pakitti sisälle.
- Otiksä niistä kuvan?
- Mistä?
- Niistä lehmistä.
- Mistä lehmistä? Siellä tulee lehmänkokoisia hiutaleita.
- ONKO SIELLÄ UKKONEN VAI KÄYTITKÖ ÄSKEN SALAMAA??!!
- Jaa, njuu, otin mä pari kuvaa, mutten ole kattonu onnistuiko.
- Ajattelitko tulla vielä nukkumaan?
- Joo, kohta.... siellä on kuumaa vettä...
- Tuletko vai et?
- Tulen, tulen, kunhan noi lääkkeet vaikuttaa (ataraxia ja kestineä), aamulla pitää herätä ajoissa... ainakin yrittää.
- Hfymph!
Se vuokraisäntä tuli tänään käymään ison paperinipun kanssa. Meillä on taas kaikki paikat täynnä pahvilaatikoita, sekä tyhjiä että täysiä. Ja jätesäkkejä. Ja niitä kirjanyssäköitä.
Päädyin sellaiseen ratkaisuun että, koska nuo kaksi kukonpoikaa eivät mitenkään tule toimeen keskenään eivätkä suosiolla sovi samaan tilaan, McGyver saa pysytellä poissa koko tapaamisesta. Ja pysyi myös. Eikä vuokraisäntä sitä kysellyt.
Yllättävän sukkelasti löytyi yhteinen sävel, jonka tahdissa laadittiin kaikenlaiset kuitit ja loppulaskelmat niin ettei kukaan ole maksamassa eikä saamassa mitään keneltäkään. Jopa moneen kertaan mainitut viat ja hankaluudet talossa olivat kiinnostavia, ja "nehän pitää korjata, tilaatko sinä sen vai minä?" Kehtasikin kysyä, nyt kun vuokrasopimus on päättymässä, ei samat ongelmat kiinnostaneet viime kesänä laisinkaan.
Allekirjoitettiin sentään uusi vuokrasopimus kesäkuun loppuun, en tahtonut pitempään tässä porukassa. Ennen muutan majani ja väkeni vaikka kunnan vuokrakämppään, vaikka ne ovat täällä Lopella kovin kalliita ja huonokuntoisia.
Vastareaktio oli sen verran tuhti stressin laukeamisineen että kutsuin itseni Margaretin luo kylään, konjakille sekä tekemään juttua vuoden aikana tehdystä mittavasta piharemontista. Muuttivat viime kesänä savisen nurmikon kivipuutarhaksi. Ensi viikolla on nääs piha- ja puutarhateemanumero.
Muilta osin aika on mennyt näpertäessä kylälehden taittoa. Se on aika haastavaa näkövammaiselle. Mutta väitän että siitä tulee taas hyvännäköinen ja kiinnostava.
Taidan vetäistä vielä mukillisen teetä ja kokeilen sitten uudestaan nukkumista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Varmaan ihan hyvä, että saitte vähän jatkoaikaa miettiä ja etsiä seuraavaa kotia. Toivottavasti sait nukuttua! Sunnuntaita!
VastaaPoistaTerveisiä sisko Tampereelta. <3 t. ottoKristiina
VastaaPoista