Hiipuvaa Sunnuntaienergiaa

Tänään on uni maittanut. Totisesti!

Fibromyalgikot tietävät että nämä murrosvuodenajat ovat pahoja. Siihen kun vielä lisätään atopia, astma ja siitepölyallergiat, on selvää että näinä aikoina olisi kiva olla jossain ihan muualla. Vaan kun nyt ei pääse lentäen riittävän pitkällä, eikä se meikäläiselle ole muutenkaan suositeltavaa, oikeastaan tykkänään kiellettyä, on parasta pysytellä sisätiloissa ynnä napsia kaikenlaisia nappeja just niin paljon kuin lääri on määrännyt.

Tästä suloisesta vuodenajasta huomilatta ... kappas vaan, tällaisia virheitä tulee tänään.... siis HUOLIMATTA on muutamat hommat hoidettava.

Kävin sunnuntaina viran puolesta paikallisten reserviläisten 50 vuotiskekkerissä kuulemassa onnitteluja ynnä puheita ja muuta hengenkulttuuria. Olivat oikeesti ihan kivat juhlat. Vaikka väki oli pukeutunut mustiinsa ja kunniamerkkeihin, ilmassa väreili rento ja iloinen henki. Se on kyllä hyvin luontaista loppilaisille.

Ehtopäivällä oli vuorossa energianlataussessio. Vuotuinen Kultakurkkukisa. AAAH! Miten voinkaan nauttia pentujen kanssa pulaamisesta. Pizzalle porhalsi jälleen viitisentoista mukulaa, muutamilla vanhemmat matkassa. Kolme tuntia hurahti huomaamatta lauleskellessa, väliin yhteisestikin.

Ruusujen määrästä saa selvän itse kunkin sijoituksesta.
On muuten lupa tämän kuvan julkaisuun. Sama tulee paikallislehteen...

Uusi Kultakurkku saatiin aikaiseksi ja kaikki olivat nii-in tyytyväisiä.

Tällaisilla niitä pentuja lahjottiin.
Kunniakirjat on vaan toimitettava jälkijunassa,
kun paikalla ei ollutkaan paperiin painettuja allekirjoittajia.
Se on vähän sellaista noitten aikuisten kanssa...

Eilinen maanantai meni taas kirjoittaessa, tällä viikolla piha- ja puutarhanumero. Viimeiset rustasin aamutuimaan. suurin piirtein samaan aikaan kun hitaimmat lepakot horjuivat päiväunille.

Meillä on taas vaihteeksi pieni koululaiskuljetushässäkkä täällä. Markkinaoikeus kumosi kesäisen sivistyslautakunnan päätöksen, kun olivat valinneet tarjouspyynnön vastaisen liikenteenharjoittajan. Siitä tietenkin seurasi valitusta ja kantelua ja vastavalitusta ja toimenpidekieltoa ja sen purkamisvaatimusta ja....

... ja maanantainaamuna oli kummastuneita kakaroita pitkin pysäkeitä ympäri pitäjää ihmettelemässä että mennäänkö tästä kouluun vai ei. Oli tuo tiedottaminen taas jäänyt "jonkun " hoidettavaksi.

Olihan tieto muutoksista hyvissä ajoin ihan selvällä suomalaisella kapulakielellä löydettävissä kuntawebistä, pöytäkirjasta, asianomaiselta sivulta. Tokihan sen jokainen osaa sieltä etsiä käyttöönsä. Eikö?

Ikävää tässä on myös se että viisi loppilaista kuljettajaa jäi kertaheitolla työttömäksi tämän virheen ja valitusjupakan vuoksi.

Olen taas kerran sitä mieltä, että jollei sitä perustuslakituomioistuinta saada tähän maahan, olisi ainakin perustettava valtakunnanihmettelijän virka. Ja sama kunnallispuolelle, Jonkunhan on näitä päättäjiämme ruvettava vahtimaan.

Yönukkuminen ei siis ole oikein onnistunut vinkumisen kutinan ja särkyjen vuoksi. Tänään puhti loppui ihan totaalisesti tuossa puoliltapäivin. Siitä asti olen vetänyt unta palloon, vaikka kylälehti on vielä pahasti vaiheessa. Ei auta. Nukuttava on joskus, vaikka pastillien voimin. Muuten menee sekä kroppa että vallankin nuppi pahasti sekaisin.

Vielä mukillinen teetä ja pari nappia perään, huomenna on mentävä kuukausikauppaan.

Kiitetään iltarukouksessa Herraa tästä päivästä ja kaikesta mitä olemme saaneet. Sekä hyvistä että pahoista asioista. Kaikilla on oma tarkoituksensa.