Mä en haluu kuolla tänä yönä

... sanoi hauki.

Olen miettinyt ruokarukousta ja sen merkitystä tämän päivän ihmiselle.
Elämmekö tosiaan sellaisessa yltäkylläisyydessä että jokapäiväinen leipä on itsestäänselvyys?

Minä en elä. Minulle jokapäiväinen leipä on saavutus. Sellainen saavutus josta on oltava onnellinen. Että joka päivä on ruokaa jota syödä. Että joka päivä on annettavaa myös eläimilleni. On aikoja jolloin kaapit ovat tyhjiä, niin tyhjiä että jopa naulakeiton kokkaaminen on haastavaa.

Kiitänkö minä ruuasta joka aterialla? En totisesti kiitä. EN jotenkin vaan muista, vaikka olen kiitollinen saamastani.

Vaan Roosapa kiittää. Se on ottanut viime vuosina tavan, joka alkuun kummastutti, sitten nauratti mutta olen johtunut ajattelemaan koirani tapaa laajemmin. Roosalla nähkääs on tapana ennen ateriointiaan tulla suukottelemaan ja nyhjäämään ennen ruokailun aloittamista, siis siinä vaiheessa kun kupillinen liotettuja papanoita on nautintavalmiina hänen ruokapaikallaan. Kun kippo on tyhjentynyt, se tulee vielä kerran tuhisemaan ja nuolemaan kättä.
Se kiittää jokapäiväisestä ruuastaan.

Eilen soi taas puhelin.
- oletko kotona?
- olen
- jaa, sitten tuon vähän haukia, jos sopii
- voi, kiitos tuo ihmeessä!

Kohta ovellamme oli jätesäkkiin pukeutuneina kolme kohtalaisen kokoista muka kuollutta kalaa. Niitä oli vaan vähän hellästi kalautettu päähän katiskasta irrotettaessa. McGyver kävi kunnon taiston niiden kanssa ennen kuin ne olivat säädyllisessä tilassa a) pakastettavaksi, b) uuniin laitettavaksi.

Tämä tyyppi paiskoi häntäänsä vielä pitkään ja karkasi pöydältä vaikka puukko tökötti aivoissa.

Herra, minä kiitän sinua,
kiitän kaikesta saamastani
pyydän viisautta tunnistaa armosi
pyydän nöyryyttä kiittää itsestäänselvyyksistä.

Edit Piaf tässä hei.

Kun ei tuo lahopää mitään muista piti itse tulla asialle.

Tämä on siis Harley Parkinson. Se kyllä menee vähän kasaankin, mutta nämä uudet tilaihmeet ovat niin hassun mallisia ettei se nipussakaan mahdu kaikkien mallien takakonttiin eikä takuulla kaksiovisen takapenkille.