Outoa

Outoa on olla ensimmäistä kertaa yksin täällä liskolandiassa.
Lähetin McGyverin apupojaksi ystävättären huusholiin, jossa kaivattiin tiettyjä ammatillisia taitoja, liittyvät maaleihin, tietokoneisiin ja lämmitysjärjestelmän säätöihin.

Eihän se riemusta kiljuen lähtenyt, mutta olin tiukkana. Nyt on mentävä. Sekä auttamaan, kun osaa että pois minun silmistäni edes hetkeksi.

Uskotteko että väliin on piuhat kireellä kun viettää arkea puolison kanssa 24/7, niinkuin nykyisin niin sukkelasti tavataan asia ilmaista. Olen saanut huimasti enemmän aikaiseksi tänään yksikseni, vaikka samalla olen lämmittänyt, ulkoillut Roosan kanssa, käynyt tekemässä jutun kylän rautakaupasta ja muutaman puhelimitse. Ja syönyt. Muistin hoitaa senkin asian.

Muuten olen ollut varsin kiireinen. Viikko alkoi Naarasleijonien kokouksella, jota tietty edelsi kirjoittaminen, tiistai hupeni johonkin tuiki tärkeään ja kiireelliseen... en muista.

Keskiviikkona oli kahden ja puolen tunnin sessio porukalla kyläsuunnitelman parissa. Se on siis koonti- ja puhtaaksikirjoitusvaiheessa. Asiat on jo ajateltu valmiiksi, kaikki mahdolliset kylän tahot on kuultu ja ne joita ei ole kuultu, eivät ole ilmaantuneet mitään haluamaan.
Poissaolevat tyytykööt läsnäolevien viisauteen ja pitäkööt suunsa kiinni.

Kesken touhun soitti ystävättäreni Röykästä ja hopotti innoissaan että nyt on kirpputorilla juur sulle passelit keittiön kaapistot kolmella kymmenellä viidellä eurolla koko höskä. Sanoin ettei ole yhtään rahaa johon vastasi että jos hän nyt kuitenkin ne kaapit ottaa ja maksaa, kun mitatkin olivat millilleen oikeat lilskolandian keittiöön.

En hoksannut kysyä edes että minkähänlaiset tai väriset ne ovat.
Kauniin harmaiksi osoittautuivat, siisteiksi ja ehjiksi.

Ai että minä rakastan ystäviä jotka rakastavat kirpputoreilla maleksimista! Ja erityisen kiintynyt olen niihin jotka katselevat pöyti' myös minun silmilläni.
Minulla on tällaisia ystäviä oikein kaksin kappalein, toisen tunnettekin, se on se kenkädyykkari-Stansta. Laitan kuvan kaapeista kunhan ovat seinällä.

Illalla ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokous. Peruskauraa maustettuna viime vuoden numeroilla. Kokous saatiin taas nippanappa päätettyä alle kolmen tunnin. Säästäväinen lautakunta.

Torstain piti kulua ketterästi kyläsuunnitelman ja vuosikokousasioiden tiimoilta, mutta muu maailma halusi toisin. Puhelimitse. Illalla kylätoimikkunnan kokoukseen lähtö tuntui tooosi vastenmieliseltä, ei hotsittanut yhtään. Eikä silti auttanut kuin pakata pumaskat kassiin, kassi rollaattorin koriin ja matkaan. Se konklaavi sujui sentään sutjakkaasti. Alle tunnissa oli hommat tehty ja kahvipöytä pyyhitty. Minulla on ollut viime aikoina tapana kerätä käsiteltävät asiat nippuna matkaan ja laadituttaa kokouksella esityslista. Oppivat tulevaisuudessa ottamaan hallitukselle kuuluvia hommia huomioon. Sitten kun uusi kyläpäällikkö astuu remmiin. Kahden viikon kuluttua. Toivottavasti.

Muistelin yrittäneeni pitää edellisen kerran sapattivuoden tuossa, öööö, 03. Joo. Kyläkokous pidettiin maaliskkuussa, kuten säännöt tahtovat. Jättäydyin siis pyynnöstäni vapaalle, koska olin vielä verraten voimaton sen sappihässäkän kanssa. Ja muutenkin väsynyt. Sain sen vapaavuoteni, joka kesti ihan tuonne heinäkuun kokoukseen asti. Silloinen kyläpäällikkö kaipasi tukea johonkin, en muista mihin, mutta joku Liskonaisen viisaus oli siis kovasti tarpeen kiireesti. Ja minä hölmö menin kokoukseen. Ja seuraavaan. Ja silleen.

Tällä kertaa lupasivat että hälyttävät minut hätiin vasta elokuussa.... Hah hah, vitsikkäitä.

Nyt on sitten ilta. Istun uimulissa litkimässä appelsiiniteetä ja odottelen että pääsen lykkäämään pellit kiinni ja nukkumaan. Huomenna on taas tiivis päivä ja alkuiltakin.

Edit Piaf korjaa häpeissään:


Herra Reino Aino Salminen eikä mikään Nieminen,
(miten se nyt tolleen sekoili?)
ja rakastettuni Asta.
(Asta on kiinanharjakoira, oikeasti aika pikkuinen, vaikka kuvassa perspektiivikin vähän sekoittaa)
Olin viime pyhänä työvisiitillä aatesisareni Margaretin luona ja
oli ihan pakko ottaa muistoja mukaan.

Menkää tekin rauhassa nukkumaan, Herran enkelit valvovat untanne.