Voi, voi, voi meitä heikkoja

Voi, voi ja lämmin leipä, jota just nyt ei voi ajatellakaan,
Olen jo muutaman yön nukkunut purkka poskessa tiiviisti taputeltuna hampaan ympärille.

No, tietenkään tämä ei ole uusi dieettivillitys eikä oikeastaan mitään muutakaan mystistä. Teinpä viikonlopuksi ison padallisen kana(= halpoja broiskun kinttuja)soossia, jota asitten halulla pistelin kasvisten kera ja kops, olipa pala poskihampaasta suussani, niin että olin ylen antaa.

Olen näemmä siinä iässä että vanhat amalgaamipaikat ovat tulleet tiensä päähän ja putoilevat hallitsemattomasti suusta kuin UARS-satelliitti. Itse asiassa tämä on jo pienen ajan sisällä kolmas paikka joka poistui palveluksesta, mutta tämä on myös aikas ikävässä paikassa, hammastarhan ala-kuutonen ja puuttuva pala on kielen puolella. Ja terävä. Ja iso. Pah.

Viikonloppuna en edes yrittänyt mihinkään soitella, mutta eilen aloitin anivarhain aamusella. "kaikki ajat on menneet tältä päivältä". Äsken taas soitin, aloitin jo varmuudeksi hitusen ennen kahdeksaa, ihan siltä varalta että olisimme eri aikavyöhykkeellä suunhoidon ajanvarauksen kanssa. Klo 8.17 pääsin läpi ja eikös vaan olleet tämänkin päivän hätäajat menneet. Niin me sitten ajanvaraaja-Salmisen kanssa rupateltiin keski-ikäisyyden hankaluuksista kunnes lupasin soittaa huomenna uudestaan ja vapautin hänen tarjoamaan hätää kärsiville eioota. Pah, pah!

Eikä asiaa auta yhtään kurkkukipu joka pelottavasti muistuttaa angiinaa. Arvatkaapa, yritänkö terveyskeskukseen SEN kanssa? Väärin, väärin! En yritä.

Vaan meilläpä jatkuu tällä viikolla se mainitsemani keskustelusarja lähikapakassa. Sain luvan lainata kirkkoherra-Tuomaan kirjoitusta teille, lukijani. Kas tässä:

Mahdutko kristityn muottiin?

Joskus muinoin kristitty ei tanssinut eikä kuunnellut rock-musiikkia, katsonut televisiota, ei elänyt avoliitossa tai juonut alkoholia. Eikä tehnyt paljon muutakaan, paitsi salassa. Seurakuntaa ovat jakaneet myös sellaiset asiat kuin suhtautuminen maanpuolustukseen, politiikkaan, kansankirkko-organisaatioon, herätysliikkeisiin, ääneen rukoilemiseen, kielillä puhumiseen tai Pyhän Hengen voimalla parantamisiin.

Millaiseen muottiin kristityn pitäisi mahtua vuonna 2011? Kuka asettaa tuon muotin rajat sinun elämässäsi? Onko kaikkien kristittyjen oltava samaa mieltä vaikkapa homosuhteiden kirkollisesta siunaamisesta? Vai kelpaisitko Jumalalle ja kirkolle sellaisena kuin olet? Jos Jeesus astuisi torstai-iltana näkyvässä hahmossa Catiscaan, mitä elämänohjeita Hän meille antaisi?

Näitä kysymyksiä pohdimme Catiscassa (K-18) suomeksi ja suoraan torstai-iltana 29.9. noin klo 20.30 alkaen. Keskustelua alustaa kirkkoherra Tuomas Hynynen. Seurakunta tarjoaa kahvia ja teetä, baari toimii omalla kustannuksella.
Sarjan ensimmäisessä keskustelussa 15.9. ääneen lausutut ajatukset olivat keskenään melko samanmielisiä. Entä nyt? Mahdutko sinä itse itsellesi kehittämääsi ”cescustelijan muottiin”, vai uskaltaisitko tulla sellaisena kuin olet?
Tervetuloa mukaan keskustelemaan nyt torstaina. Myöhemmin seuraa vielä kolme iltaa: 13.10. Uskon Jumalaan, mihin tarvitsen kirkkoa? 3.11. Minun kirkkoni ei… ja 17.11. Jeesus pelastaa – mistä ja mihin? Keskustelusarjan jälkeen kokoonnumme 20.11. yhteiseen jumalanpalvelukseen Lopen kirkkoon ”Ateistien, epäilijöiden ja kirkkoon pettyneiden kirkkopyhänä”.

Jotenkin minä koen tämän kirkkoherramme politiikan mieluisaksi, turvalliseksikin. Ovet ovat enemmän auki kuin edeltäjiensä aikoina. Tällainen omatoimikristittykin tuntee olevansa kotonaan seurakunnassamme. Minä ainakin menen Catiscaan torstaina, tule sinäkin, jos olet hollilla.