sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Hyvää syntymäpäivää Liskolandia

Taas on vuosi, ymmyrkäinen vuosi hurahtanut kuin käsistä.

Eilenhän Liskolandian oikea syntymäpäivä oli, mutta eilinen oli nukkumapäivä. Vetäisin sellaiset puolentoista vuorokauden pikku unoset.

Ne unoset johtuivat luullakseni siitä että kehoni teki lopullisen tenän näille helteille. Vahvistukseksi unosten toteutumiselle läksin perjaintaiehtoona, siinä yhdeksän maissa paikalliseen kuppilaan aikomuksenani laulaa luikauttaa vähän, kun kerran oli karaokea tarjolla pitkästä aikaa. Suoraan sanottuna en ehtinyt edes tiskille kun jo jouduin istahtamaan uusien tuttavien kutsusta heidän pöytäänsä terassille.

Säveltäkään en laulanut, mikä varmaan oli onneksi muille ravintolavieraille. Sen sijaan seurustelin ja tapasin kymmenittäin (ei ole liioittelua tämä) vanhoja tuttuja, myös entisiä pentujani Nuoppariajoilta ja jouduin vastaanottamaan toisenkin tarjotun drinkin.

Kapakassa yömyöhään kukkuminen ei varsin kuulu harrastuksiini ja se varmaan innosti ihmisiä tarjoamaan kaikkea kivaa kun näin harvinainen tapaus sattui kohdalle. Tosi kivaa oli, isäntäväkeni kyllä vähän ihmetteli kun toinen toistaan oudompia nuoria miehiä ja naisia kapsahteli kaulaan huutaen "mummia" suureen ääneen.

Lopulta kello sentään löi lain määräämän kolme aamuyöllä ja hoksasin lähteä Harley Parkinsonin kanssa kotia kohti. Hörpättiin vielä naapurinpojan kanssa pienet lasilliset raparperiviintä ja hajaannuttiin nukkumaorrelle. Sieltä orrelta kömmin tänään katsomaan kelloa: 11.22 ap.

Tosiaankin, Liskolandiassa on nyt hengailtu päivää päälle kolme vuotta. Ihania ihmisiä on tavattu, ihaniin ihmisiin on tutustuttu. On jaettu iloja ja suruja, on pelätty sielu syrjällään läheisten vastoinkäymisissä ja hurrattu läheisten onnenhetkien myötä.

Lämmin kiitos, rakkaat lukijani! Kiitos että olen saanut jakaa nämä vuodet kanssanne, kiitos että olen saanut tutustua teihin. Kiitos että olette vierailleet täällä hatarien laskujeni mukaan yli seitsemänkymmentäyksituhatta kertaa.

Onnea erityisesti Susikairan Akalle, jonka kanssa astuimme blogistaniaan ihan samana päivänä, onnea kaikille jotka juhlivat näinä päivinä kolmevuotissynttäreitään.

Kiitos.

8 kommenttia:

  1. Onnea kolmivuotissynttärin johdosta. Mukavaa, että teidän bloggareiden blogeja ja kommentteja saamme lukea mekin, joilla ei omaa sellaista ole. Hyviä suvipäiviä ja kirjoitusfiiliksiä Liskonaiselle ja ystävilleen!

    VastaaPoista
  2. Myöhästyneet onnittelut ja pitkää ikää!

    VastaaPoista
  3. Onnea 3-vuotiaalle! Jäämme odottamaan, mitä uhmaikä tuokaan tullessaan...

    VastaaPoista
  4. Myöhästyneet ONNITTELUT 3-vuotiaalle!
    On se Luojan lykky, että aloitit aikanaan -eihän me muuten oltais tavattu!!! <3

    VastaaPoista
  5. Hienoa että olet sellainenen Mummeli että nuoret kapsahtaa kaulaasi halaamaan, saat olla ylpeä siitä että he uskaltaa. Halausta nuoret vielä tarvii paljon. Tekee hali hyvä kelle vaan, niin meille mummuillekin.

    VastaaPoista
  6. Aika ON suhteellinen käsite. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enempi vauhti kiihtyy. Kymmenen vuotta ei tunnu missään, 17-vuotiaana vuosi oli IKUISUUS.

    Blogille lukuisia ja lokoisia vuosia lisää toivottelen!

    HannaHoo

    VastaaPoista
  7. Voi! Onneksi olkoon! =D Nettikoti omineen ja osaksi myös todellisine liveystävineen on tärkeä paikka. Kiitos, kun olet jaksanut blogia pitää! Olen minäkin täällä kurkkimassa käynyt, vaikka surffailuaika onkin ollut vähissä helteiden takia (kone ylikuumenee). Monia, monia vuosia lisää!

    VastaaPoista
  8. Kiitos itsellesi ja bon anniverserie näin jälkikäteen!

    Kolme vuotta sitten aloimme suunnitella pakkaamista Patonkimaahan. Ja nyt suunnitellaan pakkaamista Salmiakkimaahan. Aika tosiaan lentää.

    VastaaPoista