Meidän koirankusetuslenkin varressa kasvaa kaikenlaisia juttuja. Niin kuin nyt näitä vanamoita. Niitä on ihan älyttömän paljon pienellä alalla. Siellä on myös mansikoita, joista ensimmäiset kypsät bongasin kameralla jo ennen juhannusta:
Tänään herkuttelin mäkemme ensimmäisellä kypsällä mustikalla. Näin meillä Hämeessä.
Kotiutuminen etenee hurjaa vauhtia. Tänään oli vuorossa kirjahyllyn kokoaminen ynnä täyttäminen. Kaiken kaikkiaan siihen meni suurin osa päivästä: McGyver kuskasi itse hyllyt kellarivarastosta, sitten ne pestiin (nehän olivat liki vuoden lautakasana kellarilla siellä -liäisissä).
Väliin McGyver kipaisi rautakaupassa hakemassa oikeankokoisia ruuveja ynnä muita vermeitä, jotta urakalla olisi onnistumisen mahdollisuuksia.
Liskonainen osallistui talkoisiin viimeisten kolmen tunnin ajan. Purkamalla kirjanyssyköitä ja asettelemalla niitä jotenkin johonkin järjestykseen. Sinne hyllyyn, eikä takuulla ainakaan aakkos-.
Hyllyt loppuivat kesken. Siis yksi hylly on kateissa.
Siinä se nyt kuitenkin tönöttää. Takuuvarmasti pystyssä pysyvänä ja tukevana. Jos tästä vielä jonnekin muutetaan, on uuden kirjahyllyn hankinta väistämättä edessä, sillä tämä nykyinen on perintökalu, joka on hankittu 50-luvun alkuhämärissä. Viime vuosituhannella. Ja nuijittu niin tiukasti kasaan ettei se siitä ikuna ehjänä irtoa.
Mihinkäs hittoon nuo vielä mahtuu?
Kisut voivat paksusti, en halunnut niitä tänään häiritä kameran kanssa hosumalla, kun ne muutenkin jouduttiin siirtämään evakkoon kirjahyllysession ajaksi.
Ai niin, se Susiksen tissihaaste! Tässä tulee: ( siis linkki) ja haastan kaikki kynnelle kykenevät tissilliset hyvän asian nimissä itsepaljastuksiin. Eläköön tissit! Isot, pienet ja sopivat. Säännöllisesti kopeloituna ja kuvattuina.
Ai niin, se Susiksen tissihaaste! Tässä tulee: ( siis linkki) ja haastan kaikki kynnelle kykenevät tissilliset hyvän asian nimissä itsepaljastuksiin. Eläköön tissit! Isot, pienet ja sopivat. Säännöllisesti kopeloituna ja kuvattuina.
Nyt tiedän, mitä viimeisillä eläkepennosilla ostetaan, siis ensi kuussa (tämän kuun ostokset ovat jo visalla vingutettuja): uudet tissiliivit. Ja kuva tulee varmasti, jos löydän kamerasta itselaukaisimen ja opin sen käytön. Ellen opi täytynee käyttää skypen kameraa :D
VastaaPoistaHienosti olette saaneet kirjat riviin, antiikkihyllyyn. Ne ovatkin niitä parhaita hyllyjä!
Minäkin katselin kirjahyllyjäni sillä silmällä, että tarttis siivota. Se tietää sitä, että joistakin opuksista pitäisi luopua. Tilaa ei nimittäin enää ole eikä hyllyjä sovi lisää. Kirjoista on vain niin vaikea luopua, uusia kyllä voisi hankkia lisää. Onneksi on tuo kirjasto, josta voi lainata lempikirjojaan vaikka tuhat kertaa uudelleen.
Nyt tuli mieli myös metsään, vanamoita etsimään. Jokohan ne kukkisivat Ylä-Karjalan korkeudellakin. Mansikoita ei vielä näy kukkapenkissäni, kukkia kylläkin. Ne ovatkin ainoat kukat jotka säilyivät ruohonleikkurin teriltä, joten satoa on odotettavissa.
VAUHH!!! Aikamoisen urakan olette saaneet suoritettua. Ihan mielettömän ison siis! Minä tietysti haikailen paikkaa tuossa sängyn kulmalla, josta ei enää saa samaa näkymää kuin juhannuksena. Rapsutuksia pennuille, Roosalle ♥ ja teille!!!
VastaaPoistaOsallistun myös haasteeseen, mutta vähän myöhemmin.
Sydäntä lämmittää aina, kun näkee kirjahyllyn, jonka täytteenä oikeasti KIRJOJA! Terveisin neljäntuhannen opuksen omistaja, pääaineena suomen kieli....
VastaaPoistaEt usko, montako tuttua, jotka on pitäneet vuosikausia sitä samaa teininä omaksuttua liivikokoa, olen käyttänyt Wiipurin korsettiliikkeessä, se ilo kun asiantuntevalla opastuksella löytää ne sopivat ja istuvat ja vielä kauniitkin, se on suurta! Viimeksi tuli raahattua sinne rintavarustuksen pienennysleikkauksessa käynyt ystävätär, jonka kohdalla myyjätär suostui tinkaamaan kahdet liivit sopuhintaan, jotta saatiin ne maksusitoumuksen puitteisiin. Se köyhän elämä kun ei aina ole lystiä, vaikka naurattaakin.
Tarttee kissakuvissa kuolata edelleen eilisen satoa. Voinet vaan kuvitella, täällä sitä menee työpäivä nenä kiinni ruudussa ja autuas hymy huulilla...Mä olen NIIIIN iloinen ja onnellinen tuosta pikkuruisesta, ettet uskokaan.
Hanna
Luulin, että mulla on aika paljon kirjoja..... Muistan, että viime muutossa Esikoisen kanssa koottiin ja täytettiin tätä mun lähes nelimetristä Lundiaa viisi (5) tuntia. Mutta Lundiasta (alkuosat v:lta 1981, häälahjarahoilla ostettu)en varmaan ikinä luovu, on käyttökelpoinen kapistus.
VastaaPoistaIhanan paljon kirjoja! Nam!! Tissihaasteeseen en ota osaa, vaikka huumorintajuni on hyvä, niin tässä kohdassa en osaa heittäytyä mukaan..oiskohan syy ulkonäössäni. heh???
VastaaPoista