Aina tassuilleen

.. putoaa siis kissa. Niin näemmä Liskonainenkin. Olen siitä kiitollinen, vaikka harmaata-harmaata-valkoista(*) taisi tulla monta tupasta lisää viime viikkojen aikana.

Tänään se kuitenkin allekirjoitettiin. Uusi vuokrasopimus. Tilalle saatiin seitsemän avainta. Tästä nokkelampi hoksaa että sain raavituksi ne puuttuvat rahat ajoissa. Nam.

Sen asumistukiasian aiomme yhdessä mennä livenä hoitamaan kerran viikossa auki olevaan Kelan konttoriin asiakaspalvelua vieroksuvien tätsyjen riemuksi.

Ensimmäiset kamat myös kuskattiin uuteen kotiin tänään, samalla kun riehuin siellä luuttujen ja puhdistusaineiden kanssa.

Myös kaikki asiaankuuluvat sopimukset on tehty ja tarpeelliset siirrot tilattu. Niin kuin tämä nettiyhteys. Hauskinta ja erinomaisen huojentavaa on sekin että monet laskut jäävät tykkänään elämisestä pois ja loput pienenevät oleellisesti. Esmes nettiliitymä ja sähkö.

Torstaina on sitten SE päivä. Toivoa täynnä, sanotaan. Silloin tulee muuttoauto joka kuskaa tavarat kilvan laajakaistan siirron kanssa.

Valokuvapläjäyksen saatte aikaisintaan viikonloppuna, jolloin torppa saattaa jo muistuttaa ihmisasuntoa.

Nyt Liskonainen on hyvin väsynyt. Jännitys, pelko ja epävarmuus ovat väistyneet, tilalla on onnellinen uupumus, joka saattaa taata hyvän yöunen.

(*) Tämä juontaa juurensa kauas, yli kahdenkymmenen vuoden taakse. Nähkääs nuorempana värjäsin punaiseksi kaikki hiukseni. Myös ne hyvissäajoin harmaantuneet otsakarvani. Kerranpa esikoinen ne hokasi otsikostani ja kiekaisi kuta kuinkin julkisella paikalla että "harmaata-harmaata-valkoista!!!" Tästäpä sitten siunaantui perheemme lentävä lause. Yksi niistä kymmenistä.

Kiitos, rakkaat kommenteistanne ja siitä että olette olleet ajatuksissanne mukanani.

Päivän Sanakin riemuitsee tänään kanssani:

Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on kuullut minun rukousteni äänen. Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ja veisuullani minä häntä ylistän.

Ps. 28:6-7 (KR33/38)