perjantai 29. tammikuuta 2010

Ursa Nasalis

Heräsin tänään viimeaikaista tapaani myöhemmin.

Uunissa oli valkea, lisäsin vähän puita. Muuten talo oli ihmisistä tyhjä, kissat olivat touhuissaan ja Roosa kopisteli kanssani alakertaan ja samalla vauhdilla pihalle. McGyveriä ei näkynyt missään, mutta eipä näkynyt postin pakettikorttiakaan. Alkoi vähän jänskättää.

Tytti tietenkin ensimmäisenä tutkimassa uutta pakettia.

Tällainen mytty.

"Moi.
Minä olen Lutra Nasalis. Aito kymenlaaksolainen Suipponokkakarhu."

Minun piti oikein tarkistaa asia ja totesin että nyt on tullut pieni kirjoitusvirhe, tämä otus on ihan selvästi Ursa Nasalis, ilmiselvä karhu, ei viitettäkään saukkojen sukuun.
Tuo Paasikivi ei tullut Hannin paketissa, McGyver sen löysi kirpparilta postireissulla.


Nuo tikit ovat hellyttävät ja vielä hellyttävämmät ovat korvikset.

Turvallinen paikka tutustumisajaksi löytyi Körssin kupeesta.
Körssi osaa kertoilla sujuvasti talon tavat ja ne jutut joita on syytä varoa.
Niinkuin tuo Tytti.


Suuri ja lämmin sydän.
Niistä napeista ei otettu kuvaa, kun ne ovat suuri salaisuus eikä niistä saa puhua.



Tässä vielä Ursa Nasalikseksi virallisin menoin kastetun kymenlaaksolaisen Suipponokkakarhun tervehdys kaikkien lukijoitteni iloksi. Muistutan myös että klikkaamalla kuvaa sen saa lukukelpoiseksi.

Kuka nauroi?

En minä ainakaan. Minä kiljuin ihastuksesta.

Kiitos rakas Hanni!

Onsku on ollut vähän kipeänä. Massu on ollut sekaisin, Ylimääräisellä rakkaudella ja A-piimällä kisua on hoideltu.

8 kommenttia:

  1. No nyt mie märisen täällä:..) Ihana Hanni, Ihana Suipponokka! Voi jestas vähänkö nyt sattuu sydämeen, silleen hyvästi kuitenkin:)

    Maailman rakkaita, ootte te. *halauksia*

    VastaaPoista
  2. IHANA IHANA IHANA ja niin suuri punainen sydän ♥ !!! Huomasin kirjeen luettuani kelaavani koko ajan sivua takaisin alkuun enkä olisi millään malttanut irroittaa katsettani Ursasta...Hyvään kotiin pääsi! Oikeaan kotiin! :)
    Mukavaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
  3. Tää luonnontieteilijä sekoitti saukot ja karhut :) Mutta hyvä että se nyt on omassa kodissa, etkä kauheasti hälle nauranut. Mie oisin laittanut sen tulemaan kotiin saakka kotipakettina, mutta postissa kysyttiin sun puhelinnumeroa, eikä sitä ollut tallennettuna puhelimessa. Onneksi sulla on tuo mäkkaiveri <3 Ja laatikkokin oli Stanstalta peritty. Oikein mukavia leikkihetkiä teille :D

    VastaaPoista
  4. Minäkin kiljahtelen ihastuksesta (ihan hiljaa etten herätä Jiitä)! Voi kuinka ihana Ursa!

    VastaaPoista
  5. Uiiiiiihhhhh, ihanaa, onko tämä totta vai unta, onko teidänlaisianne ihmisiä oikeesti olemassa. Olen sanaton. t. ottoKristiina <3

    VastaaPoista
  6. AIVAN IHANA =)
    olen kyllä sanaton... Ihania, sydämmellisiä ja lämpimiä ihmisiä on olemassa<3

    Teistä saan voimia arjessa jaksamiseen =)
    Halauksia kaikille !

    VastaaPoista
  7. Kiitos tästä! Ursa pääsi hyvään kotiin...:D tällaiset jutut tuovat valoa, iloa ja toivoa päivään ja iltaan! Myös meille lukijoille, kiitos että jaoit tämänkin kanssamme! :)

    VastaaPoista
  8. Liityn ihastelijoiden ja ihailijoiden joukkoon ja olen pikkuisen kateellinenkin! Miun kirjahyllynallet lähettävät terveisiä ja niin myös alakerran sohvanallet!

    VastaaPoista