Ihanan hengästyttävää

Ja se lienee myös pääsyynä laiminlyöntiini. Siis Liskolandian laiminlyöntiin ja teidän, rakkaani.

Nyt on päällimmäisenä Naistenpäivänmessut, joita leijonalaumani kanssa olemme rakentaneet.

 Kansainvälisenä naistenpäivänä ei enää juhlita naista, ei naisen asemaa eikä oikeuksia. Tänään naistenpäivä on alennettu ystävänpäivän ja äitienpäivän markkinavetoiseen kastiin. Kaupallisuuteen.

Kun ensimmäiset rohkeat naiset nousivat esiin  ja naistenpäivää alettiin viettää joltisenkin kapinahenkisenä naisten aseman kohottajaa, tekivät esiäitimme suuren työn, jota meidän ei ihan heppoisesti toimittaisi tärvellä kaupallisuuden alttarilla.

Mutta niin vaan on. Vain muutamissa postsosialistissa maissa naistenpäivää juhlitaan ja kunnioitetaan alkuperäisen arvon mukaan.

Kuka enää muistaa että vuonna 1975 vietettiin YK:n kansainvälistä naistenvuotta ja naistenpäivä, maaliskuun kahdeksas sai virallisen aseman ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivänä”?

No eivät nämä meidän Naistenpäivänmessutkaan kaupallisuudesta juuri poikkea. Järjestämme silti tuolloin sellaisen "naisilta naisille" tapahtuman. Mukaan on lähtenyt reilusti yli kaksikymmentä naisyrittäjää tuotteineen ja palveluineen. Mukaan on lähtenyt myös Hämeen tanssiopisto nuorten tanssijoidensa esityksillä. Oikea makupala maalaistapahtumassa tulee olemaan muotinäytös jossa esitellään niin paikallista kjuin kansainvälistä suomalaista suunnittelua ja osaamista. Muotikonsultti Leena Sarvikin tulee mukaan. Muotia esittelevät loppilainen Kartanoputiikki, nuoruudenystäväni Riitta Sandrenin Willana Oy ja nahka- ynnä pellavavaatteita luova Naturelli Verstas tuosta naapurikaupungista. Hassua, mutta en mitenkään löytänyt heidän kotisivuaan, pelkkiä kuivia yritystietoja vain. Mutta olen niitä kamppeita livenä nähnyt,  ne on siis tultava tänne Lopen -liäisiin itse tutkimaan.

Nämä pirskeet siis entisessä kotikylässäni (Läy)-liäisissä, Seuralassa, maamesseuran talossa, jota nykyään hallitsee Läyliäisten maa- ja kotitalousseura.

Ja sitten on tuo Sakari Pälsi.
Et muka ole kuullutkaan? Pöh. Kai sentään Fallesmannin Arvo on tuttu? No johan on. Tässä lievä linkki.

Meillä täällä Lopella pidetään Pälsiä suuressa arvossa, Hän oli tunnettu ja innovatiivinen kansatieteilijä, arkeologi, tutkimusmatkailija, valokuvaaja, kirjailija ja paljon, paljon muuta. Kirjastomme kulttuuri-monitoimisali on nimeltään Fallesmannisali. muun muassa. Pälsi-vainaan hauta on vanhankirkonmäellä, siinä Santa Pirjon kupeessa. Matkailu- ja "pyhiinvaelluskohde".

Noh. Tämän pitäjämme suurmiehen syntymää on tavattu viiden vuoden välein täällä juhlistaa. Tänä vuonna ovat vuorossa 130-vuotiskekkerit. Niiden kunniaksi ollaan viimeinkin perustamassa Pälsi-Seuraa (kirjoitusasua ei ole vielä päätetty). Ja se perustaminen on määrätty tapahtuvaksi Pälsin syntymäpäivänä, heinäkuun yhdeksäntenä.


Kaikkea muutakin mielenkiintoista on taas tekeillä, kevät on jo niin pitkällä. Mieleni pullistelee ideoita ja hauskuuksia, joiden toteuttamiseen tarvitsen kyllä terveitä (fyysisesti) apuvoimia. Niitä on mukavasti ilmaantunutkin, mutta itse ideoista tuonnempana. Sitten kun ne ovat aikeissa muuttua todellisuudeksi.

Nyt alan hiljentyä lepoaikaan. Huomenna on vain yksi juttukeikka ja sitten menen ostamaan uudelta viinakaupan tädiltä pullollisen jotain hyvää punaviintä. Se uusi viinakaupan täti muutti eilen tähän meidän taloon ja tuntui ensitapaamisella oikein mukavalta.

Niin, McGyver meni töihin. Oikeisiin töihin, ei millekään yhdeksän euron turhakkeelle. Sekin on kiitosrukouksen paikka.

Ja samalla vauhdilla kiitämme yhdessä saamaamme varjelusta ja armoa, kaiken koettelemuksen keskelläkin. Herra on suuri.

Edit Piaf: Mä näin äsken vielä yhden kirjoituskukkasen, jossain kohtaa lukee "kjuin", mutta sanoin Liskikselle että antaa olla, kun ei se sitä löytänyt uudelleen. Löydätkö sinä?