Kiirastorstai

Vielä tovi valmistautumista ja hiljentymistä. Huomenna on pitkäperjantai, kristikunnan uhrauksen päivä. Päivä jolloin syntyi loppuun kulunut, mutta ah, niin helposti käyttöön otettava fraasi: pesen käteni. Päivä, jolloin Jeesus Kristus, Jumalan poika ristiinnaulittiin suurena rikollisena. Päivä jolloin fariseukset juhlivat saatuaan pois tieltä yhteiskunnan vihollisen. Vihollisen joka ravisteli silloista yhteikunnallista järjestelmää. Vihollisen joka julisti rakkautta. Vihollisen joka kohotti heikon ja köyhän. Vihollisen joka lupasi pelastuksen.

Nyt pari tuhatta vuotta myöhemmin emme mekään tunnista tilannetta, joka on niin kovin yhtäläinen Jeesuksen aikojen kanssa. Osaammeko rakastaa? Osaammeko antaa anteeksi?

***

Mutta minäpä olen ylen yllättynyt. Muutama päivä sitten avattiin Lopen Nuorten Tuen profiili Facebookissa. Nyt se vietävä on tukkeessa, kun kaveriryntäys oli niin valtaisa. Ihan totta! Tänään tuli asiaan pelastus, kun muudan entinen kyläläiseni (sieltä _liäisistä) ilmaisi halunsa auttaa ja tehdä LNT:n sivun. ANnoin tietenkin luvan ja nyt se untuvikko on siellä :http://www.facebook.com/pages/Lopen-Nuorten-Tukiyhdistys-ry/161306273929272

Lopen Nuortentuki Ry on siellä vielä tovin entisessä mallissaan, mutta nyt on houkuteltava kaikki kaverit tykkäämään uutta sivuamme.

Jo viisi vuotta (toukokuussa) tämä konkaavi on epämuodikkaana räpistellyt ja tehnyt hommia mitöttömällä miehityksellä. Ja Nyt on tunku niin valtava, että jo alkeellisenkin tilastomatematiikan nojalla luulisi sieltä löytyvän preesensaktiivejakin.

Tervetuloa vaan tykkäämään kaikki lukijani, erityisesti loppilaiset. Veikkaan nääs ettei Kokkolasta, tai Oulusta tai Kuusamosta tai edes Helsingistä, Littosista tai niiltä nurkilta ihan äkkiä osallistuta niin kerkeästi.

Meillä on ensimmäisenä hommana uudistaa sääntömme, jotka ovat verraten kankeat ja jostain käsittämättömästä syystä sulkevat nuoret sivuun yhdistyksen toiminnasta. Muutamia muitakin esihistoriallisia juttuja viilataan. Toisekseen meininkinä on pitää ne bändibileet koulujen päättymisen tietämillä. Kerronpa niistä toisen kerran.

Mutta menkää Hiirosen emännän pakeille lukemaan kolmas osa uudesta jatkokertomuksesta "Mökki, mökeistä mökein".

Nyt rauhoitutaan pääsiäiseen, paitsi että minulla se valitettavasti kuluu taas työn merkeissä...