Lapsen silmin

Edit Piaf kävi lisäämässä kuvan

Senttaaminen tuo elämään muutakin iloa kuin palkan.
Esimerkiksi uusia ihmisiä. Ja yllättäviä muistamisia.

Kävin viime viikolla, siis lauantaina, muuallakin kuin markkinoilla. Meillä täällä Lopella on kirjasto, oikeastaan Kirjasto, isolla K:lla. Hyvät valikoimat kaikkea mitä kirjastosta voi vaan toivoa. Paitsi kävelysauvoja. Kirjastomme on malliesimerkki laajasta palvelusta.

Yksi niistä on Fallesmannisali. Se toimii musiikkiopiston ja kuorojen harjoittelutilana, siellä pidetään luento-, laulu-, teatteri- ja vaikka mitä tilaisuuksia. Siellä vaihtuu myös kuukaisittain taidenäyttely.

Minäkin olen ollut aikoinaan ahkera salin varaaja. jos nyt oikein muistan, on niitä näyttelyitä ollut 16, tai 17, tai jotakin, mutta monta. Jotkut olen koonnut keskenäni, tai jonkun toimeksiannosta, joissakin, oikeastaan suurimmassa osassa kokoamiani näyttelyitä on mukana ollut joskus kymmenenkin taiteilijaa ja/tai valokuvaajaa. Näitä olen kutsunut kansalaisnäyttelyiksi. Sairastumisen jälkeen olen koonnut vissiin neljä projektia, mutta uskoin lopulta ettei se ole enää minun puuhaani. Kohtuuton rasitus vaikka se antaakin paljon iloa ja onnistumisen tunnetta.

Kesäkuussa Fallesmannin (saanut muuten nimensä Sakari Pälsin mukaan, samoin kuin liikuntahallimme on nimeltään Elmola Juhani Peltosen urheilijasankarin mukaan) on vallannut runoilija-taiteilija-ymmärtäjä Heli Lastikka.

Näyttely on hurmaava. Muuta en voi sanoa. Toki lehdessä sanoin, mutta kun pelkkä "hurmaava" ei riitä lehtiarvosteluksi. No, Heli oli kovin tyytyväinen kirjaittamaani juttuun ja lähetti ilokseni tällaisen, jonka julkaisemiseen täällä blogissani kaikkien iloksi sain luvan.

"Kumarru lapsen tasolle

metsän vihervarvikolle.

Näe lapsen silmin ihmeet pienet:

Voit löytää hennot kukkaset

seasta mustikkavarvikon,

voit pyytää etanalle poutasarvet

ja nähdä muurahaisten työt

ja niiden ruuhkavaltatiet.

Laula lapsen suulla

siipiin lentoa leppäkertulle

sinne ison kiven juurelle

äidin, isän makoisalle puurolle.

Iloitse lapsen tavoin

loisteesta, lämmöstä auringon,

leikistä pilvilampaiden,

ja mutkista metsäpolkujen."

-Heli-

Näytillä on myös tällainen tunteellinen, hyvä, kiltti, hellä siili, jonka Heli on maalannut posliinirasian kanteen.

ja pastellimaalaus Helin pienestä kummilapsesta, josta kasvoi reipas ensi syksyn ekaluokkalainen.

Seurakuntamme kanttori-Taina viisivuotiaana,
esimerkki Helin grafiittitöistä,

Jos jollekin tulee asiaa Lopelle, kandee mennä ainakin kirjastoon, tosin arkipäivinä vain, sillä kirjastomme on aina kesälauantait suljettuna.