maanantai 11. toukokuuta 2009

Ystävyys se on kallista...

Tuolla strategisesti peukalon takana vielä halaus ennen kotimatkaa.


Juice sen taas kerran sanoi! Totisen toden.

Pakko tunnusta että meitä molempia jänskätti ensitapaaminen livenä melko tavalla. Ystävyytemme nappasi vissiin ihan ensimmäisestä kommentista. Ja nyt kun vasta kolmas kerta onnistui Blondin saamiseksi tänne maalle, tuli vähän tutiseva olo: entäs jos...? vaikka asiahan oli ihan selvä. Kaikki ennakko-odotukset osuivat paikoilleen ja vielä enemmän. Kaksi vanhaa ystävää tapasi vuosikausien eron jälkeen.

Aamukahvit ja halaukset ja hössötykset kissojen ja koiran kanssa sujuivat äitienpäivälipun säestyksellä parvekkeellani. Sisällä sai Tapani Kansakin tehdä Stanstan kanssa tuttavuutta.


Roosakin meni ihan sekaisin noin ihanasta vieraasta joka oli tullut ihan vaan häntä varten kylään.



Tällaisen haisevan (raikkaalle sitrukselle) liskon Blondi toi ja lisäksi swarovskin vihreän kristallisydämen. Minähän menin melkein noloksi.
Mukana seuranneessa taustapahvissa kerrotaan että:

Sydän symboloi
elämäniloa, lämpöä javoimaa.

Myötätunto, ystävyys ja rakkaus syntyvät sydämessä.
Se edustaa myös hyvyyttä ja rohkeutta.

Kirkas vihreä puolestaan:

Vihreä on toivon, rauhallisuuden ja puhtauden väri. Luonnon ja terveyden värinä se kuvastaa kasvua ja uudistumista. Se on myös ihmissuhteiden väri. Vihreä on tasapainoinen ja hoitava väri joka symboloi uutta alkua.

Tuonnempana siirryimme uutukaisen terassimme aurinkoon. Stansta vetää puoleensa hemmottelijoita kuin hinaja Nalle Puhia. Minäkin sain siivellä nauttia siitä.

Aikaa oli vähän, mutta mepä käytimmekin sen tehokkaasti. Emme tuhlanneet sitä historian kiemuroihin (sitä vartenhan meillä on blogit ja meilit) vaan käytimme lyhyen tapaamisemme kuin kauan toisiltaan kadoksissa olleet ystävät tekevät.
Se on meidän juttumme, ei siitä enempää.

Aivan liian pian T tuli noutamaan Blondin kotiin ja viettämään äitienpäivää Poikansa kanssa.
Mutta nyt kun reitti on selvä tapaamme takuusti vielä moneen kertaan. Paikallinen hemmottelijamme (muudan kylän mies, ei siis McGyver) lupasi ensi kerralla lämmittää saunan ja huolehtia Stanstalle kakluunipuut ensi talveksi. Ja kun tunnen miehen hyvin, tiedän että näin tapahtuu.

Eikös ollutkin kiva olla mukana!



24 kommenttia:

  1. Voi kiitos näistä makupaloista=) Kuvista kyllä välittyy "vanha" ystävyys, jotenkin ne henkivät syvää ystävyyttä:) Tulee niin hyvä mieli, vaikka kyllä se pieni kateus on kuitenkin päällimmäisenä;) Niin mieluusti olisin ollut mukana, mutta joskus vielä...

    VastaaPoista
  2. "Stansta vetää puoleensa hemmottelijoita kuin hinaja Nalle Puhia." Hih hih! :)
    Mutta en minä yksin 'kunniaa' ota, kyllä sullakin ihan oma osuutesi oli! Ihana kun olet!
    Kiitos vielä kaikesta! McGyverille ja otuksille terveiseni!
    Tapaamme varmasti pian uudestaan...

    VastaaPoista
  3. No olipas hienoa!! Multa on jotain mennyt ohi tai sitten en ole ollut geimeissä mukana vielä tarpeeksi kauan: en tiennyt että ootte Stanstan kanssa vanhoja tuttuja.

    VastaaPoista
  4. Oli tosi kiva olla mukana :> On siinä kälätys käynyt, luulen mie. Ja ihanat jutskat Stansta toi tuliaisiksi, se tyttö osaa valita saajan mukaiset lahjukset. Ja kyllä miekin aika tavalla kade oon, myönnetään :D

    VastaaPoista
  5. OFELIA-kulta, ei sinulta ole mitään mennyt ohi. tapasimme oikeasti stanstan kanssa ihka ensimmäisen kerran sunnuntaina. on vaan silleen että joskus uusi ihminen on kertapläjäyksellä kuin olisi tuntenut koko ikänsä.

    VastaaPoista
  6. Voi kuinka hienolta kuullostaa! =oD Taidatte kyllä molemmat olla niin ihania, avoimia ja sydämellisiä ihmisiä, että olisi ollutkin kummallista, jollei olisi natsannut yhteen. =oD

    Kiitos, kun saatiin olla mukana näin blogin välityksellä tunnelmissa!

    VastaaPoista
  7. voi, voi sentään!
    olen tgaas ennen heräämistä painellut nappeja....
    ofelialle osoitetussa kommentissa lukee oikeesti öiskonainen itte.

    VastaaPoista
  8. Hih, tajusin kyllä kuka kirjoittaa! Ja tuttu on minullekin tunne, että ihan kuin olisi toisen tuntenut koko ikänsä. Joidenkin ihmisten kanssa vaan niin käy. Oiskohan joku menneen elämän juttu?

    VastaaPoista
  9. Koskas me muuten kuullaan se sun ja mäkkaiverin romanssin jatko. Se jäi vähän pahaan paikkaan, kun olitte vaan moikanneet, olit saanut ruusuja, mutta mites sitten menikään jatko?

    VastaaPoista
  10. voi ryökäle sun kanssas!
    ensin pitää tehdä kylälehti, sitten paikallislehden kesälehti ja sitten pitää käydä jordaniassa, se perheparka pitää pelastaa sieltä laivaltaan.... ja tää yks kaipaa romanssia!

    tulee, tulee, viimeistään kun on syksy ja saat myrskyisenä yönä lukea sen kynttilän valossa (jollei sähköt ole menneet poikki...

    (tämä on kopio jotta minunkin lukijani saavat käsityksen millainen hätähousu tämä meidän tähtisilmämme on)

    VastaaPoista
  11. Ettepä arvaakaan, että mun PITI kysyä samaa kuin Hanni tavatessamme..!!! Muakin kun asia vaivaa...
    Sulle olis tajolla tunnustusta blogissani, Ystäväni Mun! :)

    VastaaPoista
  12. SINÄKIN joudut odottelemaan syksyn sateita. käyn nuuskimassa jossain välissä, kiitos, pupuseni.

    VastaaPoista
  13. Wau, ihmiset ootte ihania, tää piristi päivääni tai siis nyt jo iltaani. t. Kristiina ps. lisää tällaista :D

    VastaaPoista
  14. Rakas ihana ihminen! Kiitos halauksestasi, se todella lämmitti!

    VastaaPoista
  15. Olipa kerran, osa 13. löytyy blogistani... :)

    VastaaPoista
  16. Joka kerta, ja niitä on monta, kun käyn kurkkimassa, että oletko päivittänyt, niin otsikosta tulee mieleen että ystävyys maksaa paljon, heh heh...kallista siis!? :)
    Ääh, pitäis mennä rullailee sätkiä vaan eipä huvittais...
    Rapsutahan Roosaa puolestani! :D

    VastaaPoista
  17. Hei, tämähän mukavaa. Tuntuu aivan kuin minäkin olisin tavannut teidät. Lämmin tunnelma.

    VastaaPoista
  18. Hieno homma!jatkakaa samaan malliin.terveisin T.K

    VastaaPoista
  19. Hieno homma!jatkakaa samaan malliin.terveisin T.K

    VastaaPoista
  20. Stanstan ja Liskonaisen kohtaamisesta henki lämpö ja syvä ystävyys. :)

    Casperille tänään onnittelut ja herkkuja!

    VastaaPoista
  21. Mää haluan kans teille kylään !
    *polkee jalkaa*

    Hah-hah-haa ! Mun blogissani on sulle haaste =).

    VastaaPoista
  22. Ei tuosta kuvan tuomasta tunnelmasta voi erehtyä. On teillä täytynyt olla hauskaa:)
    Ja heureka! Nythän mä vasta hokasin, että kuka liskonainen kävi kommentoimassa!
    Palaan tänne siis uuestaankin kuin bumerangi!

    VastaaPoista