lauantai 8. toukokuuta 2010

...ja naisell´ on maanlaajuinen tauti joka riivaa...

Tänään nöyrryin aloittamaan vuoden ensimmäisen prednisolon-kuurin (toinen linkki). Oli ihan pakko. Onneksi siinä on samoissa napeissa käypää hoitoa sekä astmaan että fibromyalgian kiukustuttamiin niveliin, lihaksiin ja muihin tulehtuneisiin kudoksiin. Ai että minä prkl! vieköön rakastan tätä vuodenaikaa.

Toisekseen tapahtui se mitä olen jo pitkään pelännyt.

Monet tietävätkin että olen periaatteellisista syistä vieroksunut Facebookia. Sellaista viruspuolustusjärjestelmää ei Windowskoneisiin ole keksittykään, että fb olisi edes jotenkuten turvallinen. Vai päteeköhän tässäkin se entisen miehen sanoma lääkärintarkastuksen jälkeen: vaimo kulta, ei ollut kuin ihan vähän AIDSia.

Katsokaas, kävi silleen että lapsenlapseni, se Iida, melkein 14 v, ilmielävä punkkarigootti lähetti tänään mummilleen, siis minulle kutsun sinne naamakirjaan.

Siinä meni raja. Olen alkuillan pähkäillyt Facebookin saloja, profiileja, niitä tietoja mitä itse minimissään haluan itsestäni antaa. Sen verran olen kirjautunut että kiertelin siinä maailmassa tovin. Eipä vaan ollut oikein mieleinen.

Monet ovat liputtaneet FB-keskustelujen käytännöllisyyttä tärkeiden asioiden pikaviestintävälineenä, nopeana keinona tavoittaa ystävät, tuttavat ja kylänmiehet pikaisesti.

Monet poliitikot vannovat myös sen nimeen. Myös Vasemmistoliittolaiset.
Minusta fabo on mukava ja ketterä lisuke poliittiseen viestintään ja tavoittaa sellaiset ihmiset, varsinkin sieltä nuoremmasta päästä, jotka saavat nähdäkseen myös vilauksen poliitikon arkikasvoista. Mutta pelkästään sen varaan ei pitäisi kenenkään, ei yksilön eikä yhteisön, ajautua rakentamaan sosiaalista verkostoaan. Muista verkostoista puhumattakaan.

Siitä huolimatta on pakko vastata myöntävästi lapsenlapsen ystäväkutsuun.

Olipa meininki kirjoittaa kaikenlaista muutakin kohdalle osunutta, mutta en jotenkin jaksa, se wanna-be-kortisoni tapaa minua aina alkuun väsyttämään kovasti ja hetkellisesti myös korostaa vaivoja. Nöyrryin myös särkylääkkeisiin ja kipugeeliin. Ja päälle päätteeksi apteekissa käydessäni en tietenkään ostanut Thyroxinia. Kun sitä mielestäni oli lääkelaatikossa vielä avaamaton purkki. Vaan eipä sittenkään ollut. Oli niitä naamaa ja suuta/kieltä puuduttavia Triptylejä. Niitten pahvipakkaukset ovat samannäköiset. Huolimattomuudesta seuraa aina lisäkuluja. Lääkkeet maksavat 3 euroa, taksi niitä hakemaan maksaa 8,20. Arvatkaapa vaan ottaako taas vähän pannuun.

Ohhoh, Tänään onkin jo äitienpäivä.
Onnea meille kaikille! Jokainen meistä on äitinä onnittelunsa ansainnut!

Käyn välillä nukkumassa - ainakin vaaterissa pötköttämässä, palaan sitten kertomaan muita juttuja.

4 kommenttia:

  1. Niin sitä yksi ja toinen feissarista itsensä löytää. ;) Se on vähän sekava maailma - ainakin ensialkuun, mutta kohta sitä tottuu käyttämään niin, että ne itselle tärkeimmät tiedot löytyvät - ja muut vaikka piilottaa pois kokonaan tai jättää muutoin vain huomiotta. Kun ei vastaa jokaiseen kutsuun, osallistu jokaiseen peliin, kun ei huoli ihan kaikkia halukkaita kaveriksi, niin ei mitään erityistä virusvaaraakaan ole. Ne sovellukset siellä se suurin vaara on, kun niillä ei ole mitään tsekkiä etukäteen.

    Mutta nopea tiedotusväline se on - niille, jotka ovat feissarissa aina. Jos se on kiinni, niin sittenhän se ei tietystikään toimi. :)

    Ikävä juttu, että on ylimääräisiä vaivoja sinulla näin keväisin. :( Itse kun nautin tästä luonnon heräämisen ajasta. Talven jälkeen kovin karu luonto vauhdilla kasvaa ja somistuu.

    Energiaa ja iloa äitienpäivääsi!

    VastaaPoista
  2. "Ei fibromyalgiassa nivelkipuja oo" töräytti lääkärini vastaanotolla toissapäivänä. Valitettavasti pelkkä asiantuntijalausunto ei niitä poista. Ei ilmeisesti sinultakaan, mutta toivotaan parempia aikoja :)

    VastaaPoista
  3. Jii-haa! Vuosipäivän kunniaksi ♥ laitoin sulle tietenkin kaveripyynnön fb:iin... *halaus* ja ihanaa päivää kaikista kivuista huolimatta!
    Muistatkos kun VUOSI sitten oli jo koivut vihreänä..? Ja terassilla kivaa.. :)

    VastaaPoista
  4. Sain kaveriehdotuksen Annen kautta ja tietysti vastasin siihen myöntävästi. Saas nähdä hyväksytkö sinä sen, Ota tai jätä, täällä olemme kuitenkin ystäviä.
    Minä uhkaan joka päivä lopettaa pelaamisen fb:ssa vaan ei ole vielä onnistunut. Hoen jatkuvasti istelleni, kuinka pöljä olenkaan näiden pelien kanssa. Älä sinä sorru niihin!

    Äitien päivä on ohi, mutta onnea tarvitaan juhlapäivien jälkeenkin.

    VastaaPoista